Jokamiehenoikeudet maksulliseksi yrityksille
Jokamiehenoikeutta käyttävät hyväksi liiketoimintaansa matkailu-, luonto- ja elämysyritykset, jotka liikuttavat vuosittain kymmeniä tuhansia turisteja toisten mailla, kysymättä edes lupaa, Hemmo Koskenniemi kirjoittaa. Marita Waenerberg Kuva: Viestilehtien arkistoJokamiehenoikeuden kustannuksella harjoitetaan monenlaista liiketoimintaa toisen maalla. Suurin bisnes tapahtuu marjastuksessa, jossa marjayritykset organisoivat ulkomaalaisia marjanpoimijoita vuosittain lähes 10 000 Suomen metsiin.
Järjestävät maksullisen majoituksen, organisoivat työn ja nostavat verottomat voitot.
Jokamiehenoikeutta käyttävät hyväksi myöskin liiketoimintaansa matkailu-, luonto- ja elämysyritykset, jotka liikuttavat vuosittain kymmeniä tuhansia turisteja toisten mailla, kysymättä edes lupaa.
Yksi mutta pienempi ryhmä ovat urheilijat ja urheiluseurat, jotka järjestävät toimintaa ja kilpailuja toisten mailla. Poronhoito toisen maalla on vielä luku sinänsä ja oikeus perustuu poronhoitolakiin.
Erikoista jokamiehenoikeuteen perustuvassa liiketoiminnassa on se, että varsinainen maanomistaja ei hyödy senttiäkään harjoitetusta liiketoiminnasta. Hyödyn nappaa yritys, joka organisoi toisen maalle omat asiakkaat ja palvelut.
Jokamiehenoikeus on siis oikeutta harjoittaa liiketoimintaa toisen maalla ilman, että maaomistaja hyötyy laisinkaan. Päinvastoin – maanomistaja saa häirinnän, roskaantumisen ja haitat kontolleen.
Miten tähän on tultu?
Suomen lainsäätäjä eli eduskunta on tulkinnut asiaa niin, että jokamiehenoikeus on maan tapa ja kuuluu jakamattomana perusoikeutena kaikille maailman kansalaisille. Ulkomaalainen, joka astuu Suomen maankamaralle turistina tai missä muodossa tahansa, saa samalla jokamiehenoikeuden metsiin, järviin, jokiin ja niiden antimiin.
Hän saa samalla myös oikeuden harjoittaa liiketoimintaa jokamiehenoikeuteen perustuen. Tiettävästi missään muualla maailmassa ei tällaista oikeutta ulkomaalaisilla ole.
Suomessa on vallalla sellainen käsitys, että yksityisellä maanomistuksella on perustuslain suoja. Käytännössä tämän pitäisi tarkoittaa sitä, että maanomistaja päättää maistansa ja siitä, mitä siellä harjoitetaan ja mitä ei, ja kuka saa yrittää ja kuka ei.
Näin ei kuitenkaan ole, vaan yksityiseltä maanomistajalta on viety maan tapaan vedoten päätösvalta maastansa. Perustuslaki suojaa vain itse omistuksen, mutta ei sitä, mitä maa-alueella harjoitetaan.
Tuntuisi oikeudenmukaiselta maanomistajia kohtaan, että yritykset, jotka harjoittavat liiketoimintaa myös maksavat siitä.
Esimerkiksi marjastus, joka tapahtuu yritysten organisoimana tulisi saattaa luvanvaraiseksi ja maksulliseksi. Tämä koskisi myös valtion maita, joita on Lapissa paljon.
Hemmo Koskiniemi
Rovaniemi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
