Analyysi: Unkari otti pommin käyttöön taistossaan EU-tukileikkauksia vastaan – Suomen Nato-hyväksyntä voi venyä, jos se alistetaan kansalaiskuulemiseen

Muun muassa Budapestin lentokentälle vievän tien varrelle ilmestyi lokakuun puolivälissä mainoksia, joissa muistutetaan kansalaiskyselystä ja varoitetaan EU-sanktioista. Kuva: Eija Mansikkamäki

”Brysselin sanktiot tuhoavat meidät.”

Tekstin vieressä olevan pommin päällä lukee vielä selvyyden vuoksi ”sanktiot” ja vieressä mainitaan myös kansalaiskuuleminen.

Katumainokset ilmestyivät Unkariin lokakuun puolivälissä. Sattumaa tai ei, lähellä on myös Unkarin lipulla varustettuja DRK-merkin toppatakkimainoksia: ”Ei jätä kylmäksi”.

Kysymys on Venäjä-pakotteista, kaasusta ja EU-tuista. EU-komissio uhkaa jäädyttää Unkarilta 7,5 miljardin euron EU-tuet, ellei maa korjaa lainsäädäntöään oikeusvaltioperiaatteiden mukaiseksi. Periaatetta on rikottu pääministeri Viktor Orbánin 12 vuoden aikakaudella vaikeuttamalla vapaan tiedonvälityksen ja vähemmistöjen asemaa.

Kansallakaan ei ole helppoa. Inflaatio on 30 prosenttia eli ruoka kallista ja asuntolainoja uhkaavat pian katottomat korot. Kaasu kallistui kesällä yllättäen 700 prosenttia, vaikka ennen huhtikuun vaaleja hinnan luvattiin pysyvän vakaana seuraavat 15 vuotta. Tästä oli sovittu Venäjän kanssa juuri ennen tämän hyökkäystä Ukrainaan.

Hallitus syyttää hintapompusta EU:n energiasanktioita Venäjälle. Kriitikoiden mukaan kaasun hinta ole noussut noin paljon, vaan pääministeri ja muu hallinto kuppaavat kansalta uuteen palatsiin ja muihin menoihinsa.

Paljon forintteja uppoaa sotien jälkeen rajojen taakse jääneiden noin miljoonan unkarilaisten eläkkeisiin, sillä nämä ovat tärkeitä äänestäjiä.

Kun myös forintti on devalvoitunut reippaasti ja ulkomaankauppa käynyt kalliiksi, Unkaria voivat EU-tukien jäädyttyä odottaa todella vaikeat ajat ja raskas kansainvälinen velkalieka. Siksi se muuttanee lakejaan annettuun määräaikaan 19. marraskuuta mennessä. Perustuslain muuttaminen on ketterää, mutta muutos paperilla ei vielä takaakaan muutosta politiikassa.

Kansa on yleensä melko hiljaa, mutta nyt ihmisketjut kiertävät kaupungeissa muun muassa raskaasti alipalkattujen opettajien tueksi.

Aivan tuore on lakiesitys, jolla sosiaaliturva romutetaan: ihminen on itse vastuussa omasta turvastaan ja valtio auttaa vasta, jos perhe, paikallishallinto ja avustusjärjestöt eivät ole onnistuneet auttamaan.

Hallitus kääntää rahakritiikin EU:hun ja käyttää Venäjä-pakotteita sisäpolitiikan välineenä. Pakotteet pitää poistaa, koska sota ei loppunutkaan ja Eurooppa köyhtyy ja Venäjä rikastuu. Tosin myös Unkari on hyväksynyt pakotteet, eivätkä ruoka, kaasu tai sähkö ole pakotelistalla.

Maassa tehtiin vastikään väestönlaskenta, jonka ohessa toimitettiin pommimainoksessa mainittu kansalaiskysely. Kansalta kysyttiin kantaa Venäjä-sanktioihin sen jälkeen, kun oli esitetty pitkähkö pakotevastainen johdanto, lomakkeen nähneet kertovat.

Väkevästi kampanjoiduissa kuulemisissa on aiemmin kysytty muun muassa maahanmuutosta, Brysselin vallasta ja seksuaalivähemmistöistä. Nyt sellaista on väläytelty Suomen Nato-jäsenyydestäkin. Vaikka kysely olisi kevyt verkkoversio, se saattaisi hidastaa käsittelyä, jota on lykätty parlamentissa tällä tietoa joulun alle. MT on kuullut arvion myös marraskuun alusta. Sen jälkeen puuttuu enää Turkin puumerkki.

On epäilty, että Unkarin käsittelyä hidastaisi Suomen tiukka budjetti- ja oikeusvaltiopolitiikka ja toisaalta maan riippuvuus Venäjän kaasusta. Venäjän asennehan Naton laajenemiseen on hyvin tiedossa.

Energiavaihtoehtoja Unkarilla on niukasti. Maan alla on kuumaa vettä ja Paksin ydinvoimala tuottaa 40 prosenttia kaikesta sähköstä. Kakkosvaiheen rakentaminen on viivästynyt ainakin osittain tiettävästi siksi, että reaktorit tehdään Ukrainassa. Rosatom on luvannut laitokseen kaksi uutta venäläisvalmisteista VVER-reaktoria, mutta talveksi ne eivät ehdi.

Unkari haluaa pitää välit kunnossa myös Kiinaan ja EU:hun pyrkivään Serbiaan. Kiina rakentaa rautatietä Unkarista Serbiaan ja siis väylää Keski-Euroopasta Välimerelle. Ratahanke maksaa miljardeja euroja ja Unkarilta vie arvioiden mukaan tuhat vuotta maksaa laina Kiinalle. Hallitus on julistanut lainapaperin salaiseksi.

Kirjoittaja on MT:n politiikan- ja taloustoimittaja