Lehtokotilot jyräävät
Viime kesä oli kostea ja lämmin, joten nilviäisillä riitti tuoretta purtavaa koko kesän ajan pitkälle syksyyn. Lumi tuli routaantumattomaan maahan eikä nollakelejä juuri ollut. Kotilot siis talvehtivat hyvin.
Hoitamattomat viheralueet ovat suurimpia syyllisiä lehtokotiloiden hallitsemattomaan lisääntymiseen. Kotilot tai niiden munat voivat kulkeutua mullan, kasvien, jalkineiden ja työkoneiden mukana.
Kotiloita voidaan torjua keräämällä niitä päivittäin ja kaatamalla saalis kiehuvaan veteen. Rajatuilla alueilla voidaan käyttää rautasulfaattivalmistetta.
Meneillään oleva lämmin jakso on jo herätellyt kirppoja, rapsikuoriaisia ja kuminakoitakin.
Syysviljat. Etelä-Suomen syysviljapelloilla ovat kevätitoiset rikkakasvit taimettuneet ja talvehtineet kasvit kasvaneet. Etenkin huonosti talvehtineiden ja aukkoisten viljakasvustojen rikkakasvien torjunta on tärkeää. Käsittelyjä vaikeuttavat kylmät yöt ja tuuliset päivät.
Nurmet. Apilattomien nurmien ja laitumien rikkakasvien torjunta-aika on rikkakasvien ruusukeasteelta nuppuvaiheeseen. Fenoksihappovalmisteiden lämpötila- ja varoaika vaatimukset ovat muita herbisidejä suuremmat.
Kumina. Satovuoden kuminasta on rikkakasvilajiston mukaan torjunta tehtävä ensisijaisesti markkinoita poistuvalla Afelonilla Feniksin sijaan kuminan ensimmäisten ruusukenuppujen tullessa näkyviin.
Mansikka. Vihannespunkkien esiintyminen tarkistetaan lehtien alapinnoilta. Jos joka toisella lehdellä esiintyy punkkeja, torjunta ennen kukintaa voi olla tarpeen. Harson alla myös mansikkapunkkien muninta on alkanut. Kemiallinen torjunta keväällä tehdään tarvittaessa ennen kukintaa.
Petopunkkien käyttöä punkkien torjuntaan avomaalla ei aloiteta ennen kukinnan alkua.
Mansikka- ja hillanälvikkäät ovat aloittamassa munintaa, niitä kannattaa torjua ennen runsasta munintaa, jos nälvikkäitä esiintyy 20–30 prosentilla kasveilla.
Vattukärsäkkäiden vioitus alkaa kukkavanojen tultua esiin, tarkkailua voi tehdä karistamalla kärsäkkäitä muovivadista tehdylle alustalle.
Omena. Lustokuoriaisten parveilu on alkanut. Heikkokuntoisiin puihin iskeytyvien kuoriaisten käytäviä voi havaita kun reikiin ilmestyy nestevuotoa. Tarkkailuansoja voi parveilun seurantaa varten vielä sijoittaa lohkon reunoihin. Lustokuoriaisten vioittamat puut hävitetään.
Omenanlehtikempit ovat siirtyneet kuusilta omenalle, karistushaavinäytteillä voi selvittää kemppien esiintymistä tarhassa.
Omenanlehtikemppi voi levittää omenanlisäversoisuustautia, joka on karanteenitauti. Kemppinäytteitä voi lähettää Eviraan tai MTT:n kasvinsuojeluneuvontaan tunnistettavaksi.
Omenakirvojen ja omenakemppien toukkia voi havaita avautuvissa silmuissa. Lehtikääriäisten toukat ovat alkaneet vioituksen silmuissa. Oksilla talvehtivia tuholaisia voi torjua öljypitoisilla kevätruiskutteilla vielä silmujen avauduttuakin käyttäen laimeampaa liuosta.
Omenaruven aiheuttaja talvehtii maahan pudonneissa lehdissä. Rupi-itiöitä alkaa vapautua keväällä säiden lämmetessä, kun sade tai voimakas kaste kostuttavat karikkeen.
Tärkein omenaruven tartunta-aika on keväällä ennen kukintaa ja kukinnan aikana. Rupi-itiöitä vapautuu lehtien puhkeamisen ja kukinnan lopun välisenä aikana, jos kosteusolot ovat suotuisat.
Itiölento kestää tavallisesti kevään ja alkukesän sääoloista riippuen noin kahden kuukauden ajan, kunnes lämpösumma yltää 500 asteeseen. Jos tartunta on tapahtunut, rupisienen kuromia vapautuu aina sateiden sattuessa lehtien laikuista. Korkea lämpötila nopeuttaa itiöiden itämistä, alhaisissa lämpötiloissa tartuntariski on vähäisempi.
Omenalajikkeiden alttius ruvelle vaihtelee.
Herukat ja karviaiset. Mustaherukanäkämäpunkit ovat Etelä-Suomessa jo poistumassa silmuista levittäytyen uusiin oksiin ja pensaisiin. Keski- ja Pohjois-Suomessa äkämäsilmuja voi vielä poistaa ja hävittää. Jos saastunta on jo laajemmin levinnyt, ei silmujen keruu enää auta. Punkkien levintä jatkuu kesäkuuhun, jolloin ne ovat pääosin jo hakeutuneet uusiin silmuihin lisääntymään.
Herukansilmukoin ja herukkakoin toukkien esiintyminen paljastuu avautumattomista ja kuihtuvista silmuista. Toukkia voi hävittää ennen kukinnan alkua pyretroidi-valmisteilla.
Herukan varistetauti tartuttaa puna- ja valkoherukkaa ja karviaisia. Joillakin mustaherukka-lajikkeilla voi tautia myös esiintyä. Taudinaiheuttajan itiöitä vapautuu keväällä kasvinjätteistä lehtien puhjetessa. Varistetautia voidaan torjua keväällä ennen ja jälkeen kukinnan tehtävillä torjuntakäsittelyillä.
Vadelma. Vattukuoriaisten tarkkailu valkoansoilla on nyt ajankohtaista. Talvehtineet kuoriaiset hakeutuvat versoille ja liima-ansojen valkoinen väri houkuttelee niitä. Vattukuoriaisen torjunta on ajankohtaista kuitenkin vasta nuppujen tultua esiin.
Kaali. Lämpösummiin perustuvan ennusteen mukaan pikkukaalikärpänen aloittelee lentoaan koko Etelä- ja Keski-Suomessa.
MTT KASVINSUOJELUPALVELU
www.mtt.fi/kasper
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
