Tulevaisuuden tuottaja kasvattaa laatua lähellä
Kuva: Viestilehtien arkistoMaatalousyrittäjät eivät tahdo muniaan yhteen koriin.
Asia selviää MT:n lukijakyselystä, johon nykyiset ja maatalousalaa harkitsevat yrittäjät vastasivat verkossa heinäkuun aikana.
Suurin osa vastaajista oli vakuuttuneita geenimuuntelun haitallisuudesta.
Myös luomuun suhtauduttiin toisinaan nihkeästi.
”Luomu on lähinnä pelkkää huijausta ja verorahojen törsäystä”, tyrmää nimimerkki Mikko.
Osa pysyi avoimena kaikille vaihtoehdoille.
”Haluaisin tuottaa tuotantomuodolla, jossa ollaan avoimia kaikille maatalouden teknologioille aina viljelykierrosta geenimuunteluun. Ratkaisut maatalouden kehittämiseksi tehtäisiin tiedon, eikä aatteiden tai mielikuvien perusteella”, miettii Juhani Laine.
Kaupan osuutta tuotantoketjussa haluttiin nykyistä pienemmäksi. Lähiruoka ja suoramyynti kiinnosti lähes 80 prosenttia vastaajista.
Tuottajat toivoivat myös yhteistyötä hyödynnettävän nykyistä enemmän.
”Yhteistyöllä naapuriviljelijöiden kanssa (esim. yhteinen kuivuri) tilakoon kasvatuksen paine olisi pienempi. Viljelyä ilman tukia, kaupan ryöstöosuus minimiin ja tuottajan osuus suuremmaksi”, maalailee nimimerkki Elina.
Useat vastaajat haaveilivat pienestä tilasta, jossa eläinmäärä olisi maltillinen.
Eläinten hyvinvointi korostui monessa vastauksessa. Määrän sijaan haluttiin kasvattaa laatua.
”Maidontuotannossa haluaisin, että eläimet voivat hyvin ja olot vastaisivat vähintään nykyisiä luomustandardeja. Eläinkunnan tuotteiden kysynnän vähentäminen olisi järkevää sekä ruuan riittävyyden, eläinten hyvinvoinnin että ympäristön näkökulmasta. Siksi laatu tulee olemaan tärkeää”, Laine uskoo.
Myös Ossi Selus pohtii, onko tulevaisuus sittenkin pienemmissä yksiköissä, jotka tuottavat ylijäämää esimerkiksi kulttuuriin.
Selus toivoo nitistävänsä korkeat tuotantokustannukset luottamalla vanhaan.
”Ideologianani on ’ei ne isot tulot vaan pienet menot’. Siispä konekanta on melko vanhaa, 70–90-lukulaista.”
Suurtilakin kangasteli joidenkin vastaajien mielessä. ”Viljatila 200–500 hehtaaria, lihanautoja vähintään tuhat”, täräyttää nimimerkki Make.
Jos kyselyn tuloksia on uskominen, tulevaisuuden tilat ovat monialaisia.
Ne kiinnostivat lähes 80 prosenttia vastaajista.
Samalla tilalla voisi nimimerkki Teron mukaan kasvattaa esimerkiksi härkäpapua, perunaa ja omenoita sekä ”kenties maissia ja muita lämpenevän ilmaston uusia mahdollisuuksia”.
Sama vastaaja uskoi ilmastonmuutoksen muuttavan tuotantotapoja.
”Maatalouden on päästävä irti öljyn avulla luodusta tehotuotannon illuusioista. Mitä pidempään siinä roikutaan kiinni, sitä vaikeammaksi irtautuminen käy ja sitä pahemmaksi (jo nyt lapasesta lähtevä) ilmastonmuutos etenee. Permakulttuuri-ideologia vaikuttaa lupaavalta.”
Suoramyynnin, monipuolisuuden ja erikoistuneen tuotannon uskottiin lisäävän kannattavuutta.
Keskeistä oli, että asiat tehdään omaan järkeen luottaen – ja suurella sydämellä.
Kyselyyn tuli vastauksia 132. 95 prosenttia vastaajista joko omisti maatilan tai arvioi pitävänsä maatilaa tulevaisuudessa.
Yli puolet oli alle 35-vuotiaita. Valtaosa vastaajista oli miehiä.
TUULIKKI VIILO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
