Virkamies pyysi arvokasta viulua ”sponsorointina” marjayhtiö Polarican johtajalta – nyt molemmat ovat käräjillä syytettyinä korruptiosta

Syyttäjän mukaan TEMin hallitusneuvos Olli Sorainen pyysi joulukuussa 2019 Polarican toimitusjohtajaa maksamaan perheenjäsenelleen arvokkaan viulun ja jousen.  Kuva: LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa

Marjayhtiö Polarica Marjahankinnan entistä toimitusjohtajaa Jukka Kristoa syytetään törkeästä lahjuksen antamisesta. Törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta syytetään työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallitusneuvosta Olli Soraista.

Helsingin käräjäoikeudessa alkoi tänään oikeudenkäynti marja-alalla epäillystä korruptiosta. Lahjusepäilyn keskiössä on työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) virkamiehen perheenjäsenen viuluharrastus.

Sorainen otti syyttäjän mukaan joulukuussa 2019 virkasähköpostillaan yhteyttä Kristoon ja pyysi tätä tai Polaricaa maksamaan läheiselleen viulun ja jousen. Sähköpostissa tiedusteltiin, olisiko kiinnostusta lähteä "sponsoroimaan" läheisen lahjakkuutta ja kerrottiin, että viulun päivittäminen uudelle tasolle maksaisi 10  000–14  000 euroa.

Polarican talousjohtajana toiminutta Mari Onkamoa syytetään avunannosta törkeään lahjuksen antamiseen. Syyttäjän mukaan Kristo kertoi tälle Soraisen pyynnöstä ja Onkamo ohjeisti, ettei yhtiötä mainita missään.

Tammikuussa 2020 Kristo ilmoitti syyttäjän mukaan Soraiselle, että osallistuu viulun kustannuksiin enintään 5  000 eurolla. Tämän jälkeen Sorainen ilmoitti asian viululiikkeeseen.

Syyttäjän mukaan Polaricassa on ollut "kristallinkirkas" ymmärrys, että Sorainen voi vaikuttaa yhtiön saamien thaipoimijoiden määrään.

”Tämä tehdään siinä intressissä, että tästä on yhtiölle hyötyä”, valtionsyyttäjä Mari Mattila sanoi.

Kaksi vuotta ensimmäisestä viuluhankinnasta Sorainen otti syyttäjän mukaan uudelleen yhteyttä Kristoon. Helmikuussa 2022 hän lähetti Kristolle virkasähköpostistaan viestin, jossa hän pyysi tätä tai Polaricaa osallistumaan viulun päivittämiseen. Syyttäjän mukaan Sorainen pyysi 4  600 euron lisäinvestointia ja Kristo ilmoitti osallistuvansa 2  500 euron summalla. Syyttäjän mukaan tämä osoittaa Soraisen tulkinneen "viulusponsoroinnin" jatkuvan ja Kriston olleen hänelle tapa päästä käsiksi yhä kalliimpiin viuluihin.

Syyttäjä vaatii Soraiselle, Kristolle ja Onkamolle ehdollista vankeutta. Kaikki syytetyt kiistävät syyllistyneensä rikoksiin.

Keskusrikospoliisi (KRP) on aiemmin kertonut epäilevänsä, että lahjuksen avulla helpotettiin marjanpoimintayrittämisen viranomaisprosesseja.

Soraisella oli keskeinen rooli työperäisen hyväksikäytön torjunnassa työ- ja elinkeinoministeriössä. Hän oli vastuuvirkamiehenä esimerkiksi niin sanotussa marjalaissa ja osallistui keskeisesti prosessiin, jossa päätetään, kuinka paljon ulkomaisia marjanpoimijoita Suomeen vuosittain tulee.

TEM pidätti Soraisen virastaan toissa marraskuussa. Ministeriön henkilöstö- ja hallintojohtaja Heidi Nummela kertoi toukokuussa STT:lle sähköpostitse, että virasta pidättäminen jatkuu toistaiseksi.

Viime viikolla Lapin käräjäoikeudessa alkoi oikeudenkäynti, jossa Kristoa syytetään ihmiskaupparikoksista. Syyttäjät vaativat hänelle vähintään viiden vuoden vankeutta 77 törkeästä ihmiskaupasta. Epäillyt rikokset kohdistuivat Polaricalle marjoja poimineisiin thaimaalaisiin. Kristo kiistää nämäkin syytteet.

Toukokuussa julki tulleen marjayhtiö Kiantamaan liittyvän ihmiskauppatutkinnan pöytäkirjan mukaan Soraisen ja Kriston lahjustutkinta on keskittynyt ulkomaisten marjanpoimijoiden kiintiöiden määräytymiseen ja niiden perusteisiin.

Kiantaman toimitusjohtajaa Vernu Vasuntaa syytetään Kriston tavoin kymmenistä törkeistä ihmiskaupparikoksista, jotka liittyvät thaimaalaispoimijoiden kohteluun. Vasunta kiistää syytteet.

Tutkinnassa todistajana kuultu Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston edustaja kertoi huhtikuussa 2021 järjestetystä kokouksesta, jossa päätettiin poimijakiintiöiden suuruudesta eri yrityksille. Hän esitti tuolloin, että Polarican kiintiötä pienennettäisiin neljänneksellä, koska yhtiö oli saanut poimijoilta erittäin huonoa palautetta muun muassa poimijoiden elinolosuhteista, keruuansioista ja ylisuurista kuluista, joita heiltä oli peritty. Todistajan mukaan tällaisia ongelmia Polarican kanssa oli ollut aiemminkin.

Myös Kiantamasta oli tullut poimijoilta valituksia. Sen poimijakiintiötä todistaja esitti pidettäväksi ennallaan.

Todistajan mukaan Sorainen halusi, että Polaricalle ja Kiantamalle annetaan vielä mahdollisuus toimittaa lisäselvityksiä poimijoiden tekemiin valituksiin. Kahden muun yrityksen poimijakiintiöitä vähennettiin todistajan tekemään esitykseen nähden, ja kahdelle yritykselle ei annettu lainkaan kiintiötä.

Todistajalta kysyttiin, annettiinko noille neljälle yritykselle mahdollisuus lisäselvitysten antamiselle.

”Ei annettu”, hän vastasi.

Sitten kysyttiin, kuka teki päätöksen, jonka mukaan kaksi yritystä sai antaa lisäselvityksiä, mutta nuo neljä yritystä eivät saaneet.

”Olli Sorainen”, todistaja kertoi.