Ruokaviraston hyöty syntyy yhteisestä tietohallinnosta
Mavilla ja Eviralla on hyvin vähän päällekkäisiä toimintoja, joten niitä karsimalla hyötyjä ei saavuteta. Sen sijaan yhteinen tietohallinto on uuden viraston kruunu, toteavat nykyvirastojen johtajat.
Nykyisen Mavin päätoimipaikka sijaitsee Seinäjoen keskustassa. Seinäjoella on myös Eviran toimintoja, mutta ne sijaitsevat eri paikassa kuin Mavi. Kuva: Sanne KatainenYhteinen tietohallinto on merkittävin etu uudesta, vuoden 2019 alussa syntyvästä Ruokavirastosta. Näin toteavat sekä Maaseutuvirasto Mavin ylijohtaja Antti-Jussi Oikarinen että Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pääjohtaja Matti Aho.
Sen sijaan henkilöstön määrään tai toimipaikkaverkostoon ei olla koskemassa fuusiossa, jossa yhteen sulautetaan Mavi ja Evira sekä osa Maanmittauslaitoksen tietohallintopalveluista Mitpasta.
"Tänä päivänä niin Eviran kuin Mavinkin toiminnan ytimessä on tietotekniikka. On ollut heikko ratkaisu se, että meidän ydintoimintaan liittyvät osat ovat virastojen ulkopuolella. Nyt tämä korjataan", Aho toteaa.
Hän viittaa Mitpaan, joka aikanaan Mavia perustettaessa jäi viraston ulkopuolelle osaksi maa- ja metsätalousministeriön alaista Tikeä ja liitettiin myöhemmin osaksi Maanmittauslaitosta.
Mitpan työstä noin 80 prosenttia suuntautuu Ahon mukaan Maaseutuvirastoon ja Elintarvikevirastoon.
"Kun IT-ratkaisujen kehittäminen tapahtuu lähellä substanssitekemistä, siitä tulee oikeastikin meidän ydintoimintaa. Tämä on se pihvi tässä yhdistämisessä."
Oikarinen muistuttaa, että Mavissa tietotekniikan kehitys istutettiin jo vuosi sitten toteutetussa organisaatiouudistuksessa osaksi viraston muita toimintoja.
"Tähän ratkaisuun ollaan oltu tyytyväisiä, ja näyttöjäkin sen hyödyistä on ehtinyt kertyä."
Eviran ja Maanmittauslaitoksen sekä Mavin päätoimipaikkojen eli Helsingin ja Seinäjoen lisäksi virastoilla on 18 muuta toimipaikkaa eri puolilla maata. Eviralla on myös työntekijöitä yli 60 teurastamossa eri puolilla maata.
"Olisi käytännössä mahdotonta, että Eviran työntekijöitä ryhdyttäisiin keskittämään muualle nykyisiltä toimipaikoiltaan. Monipaikkaisuus on virastoissa nykypäivää", Aho painottaa.
Uuden viraston pääpaikan sijoittumiseen Seinäjoelle Oikarinen toteaa, että "kyllä ruokamaakuntaan aina yksi ruokaviraston pääpaikka mahtuu".
Helsingissä työskentelevä Aho puolestaan myöntää, että pääpaikan sijoittuminen Seinäjoelle herättää Evirassa myös huolta.
"Vaikka meillä onkin Seinäjoella pieni toimipiste, toimintamme painopiste on muualla kuin Seinäjoella. Meidän näkökulmastamme tätä päätöstä ei pidä tulkita niin, että meidän työpanoksemme olisi vähempiarvoista."
Ruokaviraston tuleva organisaatio päätetään todennäköisesti vasta kun uusi virasto aloittaa toimintansa. Se on osaltaan viraston johdon tehtävä, korostaa virastofuusion hankejohtaja Kirsi Heinonen.
Muutokset nykyisten virastojen ydintoimintojen organisointiin tulevat kuitenkin olemaan vähäisiä. Kummankin viraston tehtävät on määritelty lainsäädännössä.
"Lainsäädäntöhän ei muutu miksikään eli työt säilyvät ennallaan", Aho toteaa.
Heinonen muistuttaa, että sekä Evirassa että Mavissa organisaatiot uudistettiin viime vuonna. Niiden perustana ovat virastojen sisällä ydinprosessit.
"Mavissa ne ovat maksajavirastoprosessit, Evirassa ne liittyvät elintarvikeketjuun. Kyllä se uusi organisaatio näistä prosesseista lähtee", Heinonen toteaa
Koska nykyinen Mavi on EU:n maksajavirasto, sen tehtävät on käytännössä määrätty EU-asetuksin. Näin ollen Mavi jatkaa fuusion jälkeenkin valtaosaltaan entisellään ja entisistä tehtävistään huolehtien.
"Kyllä sen asema on varsin pitkälle kiveenhakattu. Joitakin yksittäisiä toimintoja Mavissa on, jotka eivät liity sen maksajavirastostatukseen, esimerkiksi luonnonvaraosastotehtävät. Niissä on kuitenkin kyse hyvin pienestä osasta kokonaisuutta."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
