Suomen Marsalkka 70 vuotta
vierasyliö
Kesäkuun 4. päivä on C. G. E. Mannerheimin syntymäpäivä. Mannerheim syntyi vuonna 1867. Suomen Marsalkan arvon hän sai 75 vuotissyntymäpäivänään kesäkuussa 1942. Siksi voidaankin kirjoittaa Suomen Marsalkka 70 vuotta.
Mannerheim sai kasteessa kolme etunimeä eli Carl Gustaf Emil. Koska suvussa oli useampia Carl nimisiä käytti Mannerheim mieluusti etunimenään Gustaf ja koska hän ei pitänyt Emil nimestä jätti hän sen pois etukirjaintenkin osalta.
Valtionhoitajakautenaan vuonna 1919 Mannerheim suomensi Gustaf nimen Kustaaksi. Useasti hän kirjoitti nimensä myös pelkällä sotilasarvolla ja sukunimellä Mannerheim.
Hänen uransa ei alkanut kaikkein parhaimmalla tavalla. Haminan Kadettikoulussa Mannerheimin opinnot eivät sujuneet kovin hyvin. Hän sai myös rangaistuksia käytöksensä takia ja lopulta vuonna 1886 Mannerheim erotettiin Kadettikoulusta.
Opiskeltuaan yksityiskoulussa Mannerheim sai ylioppilastodistuksen ja niin hänelle mahdollistui opiskelu venäläisessä sotilaskoulussa.
Uran edistyi nopeasti. Mannerheimista tuli tsaarin upseeri, joka osallistui myös Venäjän ja Japanin väliseen sotaan, joka alkoi vuoden 1904 alussa. Marraskuussa 1905 ylensi keisari Mannerheimin everstiksi.
Sodasta palattuaan Mannerheim osallistui sukunsa edustajana viimeisille säätyvaltiopäivillä Helsingissä 1905.
Sen jälkeen Mannerheim osallistui kahden vuoden (1906–1908) tutkimusmatkaan halki Aasian aina Kiinaan saakka. Ratsain tehty matka oli kaikkiaan noin 14 000 kilometriä. Tulokset palvelivat sekä Venäjän yleisesikuntaa että Suomen Kansallismuseota. Paljon tutkimusaineistoa on myös esillä Helsingin Kaivopuiston Mannerheim Museossa.
Vuonna 1909 Mannerheimista tuli puolalaisen 13. Vladimirin Ulaanirykmentin komentaja. Vuodessa Mannerheim teki siitä hyvän rykmentin ja niinpä seuraavaksi Mannerheimista tuli Henkikaartin Ulaanirykmentin komentaja vuonna 1910. Sitä seurasi ylennys kenraalimajuriksi seuraavana vuonna.
Vuonna 1914 oli taas vuorossa puolalaisen joukko-osaston komentajuus ja osallistuminen moniin ensimmäisen maailmansodan taisteluihin.
Mannerheim menestyi ja hänet palkittiin myös kunniamerkeillä.
Ura jatkui sitten Venäjällä ja vuonna 1917 hänet ylennettiin jo kenraaliluutnantiksi, mutta saman vuoden syksyllä Mannerheim siirrettiin reserviin ja hän saattoi siirtyä Suomeen.
Suomessa Mannerheimista tuli tammikuun 26. päivänä 1918 valkoisten joukkojen ylipäällikkö ja hän sai ratsuväenkenraalin arvon.
Ylipäällikkö johti joukkonsa voittoon ja voitonparaati järjestettiin 16. toukokuuta Helsingissä. Pari viikkoa myöhemmin Mannerheim erosi ylipäällikön tehtävästä.
Joulukuussa 1918 Mannerheim nimitettiin Suomen valtionhoitajaksi.
Puoli vuotta myöhemmin kun maalle oli saatu aikaan tasavaltalainen hallitusmuoto ja K. J. Ståhlberg oli valittu presidentiksi saattoi Mannerheim taas aloittaa yksityiselämän.
Mannerheim kutsuttiin puolustusneuvoston puheenjohtajaksi vuonna 1931 ja vuonna 1933 hänet ylennettiin sotamarsalkaksi. Mannerheimille oli myös uskottu ylipäällikkyys, jos Suomi joutuisi sotaan.
Syksyllä 1939 Suomi joutui sotaan ja Mannerheimista tuli uudestaan ylipäällikkö. Sotamarsalkka Mannerheimin johdolla Suomi selvisi talvisodasta ja hänen johdollaan jouduttiin myös jatkosotaan.
Kesäkuun 4. päivä vuonna 1942 oli Mannerheimille merkkipäivä. Hänelle myönnettiin Suomen marsalkan arvo ja syntymäpäivä määrättiin puolustusvoimien lippujuhlapäiväksi. Helsingissä Heikinkatu sai uuden nimen eli Mannerheimintie.
Suomen valtiojohdon lisäksi Gustaf Mannerheimin syntymäpäiväonnittelijoiden joukkoon tuli myös Saksasta valtakunnankansleri Adolf Hitler. Sotivassa maailmassa juhlittiinkin.
Mannerheimia tarvittiin vielä sotien jälkeenkin.
Mannerheimista tuli presidentti 4. elokuuta 1944 ja hänen johdollaan Suomi pääsi siirtymään rauhan töihin.
Mannerheim oli arvostettu eläessään. Sitä todistavat ne moninaiset tehtävät, jotka hänelle uskottiin sekä Venäjällä että Suomessa.
Monet muutkin suomalaiset ylenivät Venäjällä kenraalikuntaan, mutta Mannerheimin uraan kuului myös se, että hänellä oli yhteydet keisariperheeseen. Silloin rakentui ensimmäinen osa Mannerheimin ja venäläisten suhteista. Vaikka Mannerheim olikin venäläisten vastustajana Suomen sodissa, hankki hän myös silloin vastustajansa kunnioituksen.
Suomen sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä eivät venäläiset hyväksyneet koskemista Mannerheimin persoonaan. Presidentti Ryti ja muut valtiojohdossa olleet henkilöt eivät saaneet venäläisten puolelta mitään anteeksiantoa.
Vielä tänä päivänäkin venäläiset tuntevat kunnioitusta suurta suomalaista – Mannerheimia – kohtaan. Yhteistoiminnassa suomalaiset ja venäläiset ovat järjestäneet Mannerheimia esitteleviä näyttelyitä ja samoin on valmistettu uusia kirjallisia tutkimuksia Mannerheimista.
Tiettävästi venäläiset ovat valmiit osallistumaan myös uuden Mannerheim elokuvan rahoitukseen.
Suomessa Mannerheimista tuli myytti. 70 vuotta sitten myönnetty Suomen marsalkan arvo oli uutta alkua suurmiehen juhlinnalle.
Presidenttinä Mannerheim nautti sekä kansan että poliitikkojen luottamusta. Presidenttikauden jälkeen seurattiin herkeämättä Mannerheimin elämää ja terveydentilaa.
Mannerheim kuoli Sveitsissä Suomen aikaa 28. tammikuuta 1951 kello 00.30.
Hautajaiset järjestettiin helmikuun 4. päivänä Helsingissä ja hautajaissaaton pituudeksi on laskettu 3,7 kilometriä. Arvioiden mukaan hautajaisia seurasi 100 000 – 150 000 ihmistä. Mannerheimin hautapaasi on kohteena monen ulkomaisen valtiovieraan Suomen käynnillä. Suurmiestä kunnioitetaan vieläkin.
Vuonna 2004 suomalaiset äänestivät Suomen marsalkan kaikkien aikojen suurimmaksi suomalaiseksi. Marsalkan tuntevat ja tietävät myös nuoremmat suomalaiset.
LAURI VÄÄTTÄNEN
Kirjoittaja on yleisesikuntaupseeri, joka on palvellut muun muassa rauhanturvaajana Etelä-Libanonissa UNIFIL-joukoissa ja johtajan neuvonantajana Tartossa Viron Maanpuolustuskorkeakoulussa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
