Pääomavirtojen rajoitukset kuristavat fetateollisuutta
Viopanin maakunnassa, Grevenassa sijaitsee Kourellasin meijeri, joka tuottaa fetajuustoa. Kourellas Kuva: Viestilehtien arkistoAteena
Kun Kreikan hallitus asetti 29.6. rajoituksia pääomaliikkeille pankkien kaatumisen estämiseksi, kiinnitettiin heti huomiota tuontihyödykkeiden puutteeseen.
Vienti kärsi kuitenkin yhtä lailla rajoituksista, mukaan lukien nimisuojatut juustot. Niistä suosituimman fetan yhteenlaskettu myynti ulkomailla saavutti 260 miljoonaa euroa vuonna 2014.
Alkutuotannon raaka-aineiden kuten rehun puute yhdessä pankkeja kohtaan tunnetun epäluottamuksen kanssa nostavat kustannuksia koko meijerituotantoketjussa.
Pääomaliikkeiden rajoitukset haittaavat kaupankäyntiä, ja niiden pelätään johtavan pian rehun tarjonnan romahdukseen.
Viljantuottajat eivät toimita karjatiloille rehua ilman käteismaksua, kertoo myös Elassonan karjatilallisten liiton puheenjohtaja Tasos Gougoulias.
”Kasvattajat asettavat mieluummin satonsa syrjään kuin myyvät sen meille luotolla. Rehupulasta levinnyt huhu aiheutti myös itsessään lisää vahinkoa”, hän toteaa.
Heinäkuussa 70 prosenttia Kreikan tarpeesta kattavan tuontirehun hinta nousi.
”Argentiinasta, Yhdysvalloista ja Brasiliasta tuodun soijan hinta nousi noin kahdeksan prosenttia 44 euroon tonnilta”, Gougoulias huomauttaa.
”Meillä oli vaikeuksia löytää rekkoja vientiä varten, ja rahtikustannukset kasvoivat pääomaliikkeiden rajoitusten takia”, kertoo meijeriyritys Hotos SA:n osaomistaja George Hotos.
Tähän asti yritys oli pysynyt suojassa kriisiltä, sillä valtaosa sen tuottamasta 3 500 tonnista fetajuustoa myydään ulkomailla.
Hotos on luottanut rekkoihin, jotka lastataan tuontituotteilla paluumatkallaan Kreikkaan. Rekat jäivät kuitenkin ulkomaille, kun pääomaliikkeiden rajoitukset vaikeuttivat tuontimaksujen suorittamista.
”Joudumme nyt maksamaan 10 000 euroa ennen 5 000 euroa maksaneesta reitistä, koska rekat eivät kanna lastia paluumatkalla”, hän toteaa.
Rahtikustannusten kasvu kaventaa vientiyritysten katteita.
Kreikan historian pahimman laman aikana ruoka- ja fetateollisuus käyvät kahta taistelua. Yritykset pyrkivät pitämään asemansa kotimarkkinoilla samalla, kun ne painottavat vientiä korvatakseen kotimaassa menetettyjä tuottoja.
Vaikeuksista huolimatta optimistit uskovat, etteivät pääomaliikkeiden rajoitukset pilaa kilpailukykyisen elintarviketeollisuuden pitkän tähtäimen näkymiä.
Luvut tukevat tätä näkemystä. Fetanviennin arvo on kasvanut 30 prosenttia kolmen vuoden aikana.
Kreikan hallitus helpotti hiljattain tuonti- ja vientiyritysten tilannetta nostamalla kansainvälisten maksujen ylärajaa 50 000:sta 100 000 euroon.
Siitä huolimatta pääomaliikkeiden rajoitukset ovat aiheuttaneet todellista vahinkoa Kreikan liike-elämälle.
”30–40 vuotta kanssamme toimineet yritykset pitävät meitä nyt epäluotettavina ja pyytävät ylimääräisiä takuita, sillä ulkomaiset asiakkaamme eivät tiedä Kreikan hallituksen suunnitelmista”, Hotos miettii.
Sofia Spirou
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
