Sähkökaapeli ja valokuitu eivät tahdo mahtua samaan ojaan – ”Suomi on valokuiturakentamisessa muita pohjoismaita jäljessä"

Carunan sähköverkkojohtaja Kosti Rautiainen kertoo, että yhtiön valvomosta Espoosta hoidetaan koko Suomen yhteydet. Lounais-Suomessa Caruna aloittaa yhteistyön Telian kanssa valokaapelien vetämisessä sähköverkkoon. Kuva: Päivi Sivonen

Eltelin asentajat kunnostivat Carunan sähkökaapeleita Espoossa helmikuussa. Kuva: Päivi Sivonen

Sähkökaapeleista ja tietoliikenteen valokuitukaapeleista vain 10–20 prosenttia vedetään yhteiseen kaivantoon samaan aikaan kun ilmasähköjohtoja siirretään kiihtyvään tahtiin maan alle. Sähköverkkoyhtiöiden ja teleoperaattorien yhteistyö toimii surkeasti, vaikka yhteistyöllä kustannukset putoaisivat murto-osaan.

Suomessa ollaan luotettu langattomaan mobiiliyhteyteen, jossa on kuitenkin selviä haittoja verrattuna valokuituyhteyteen. Kiinteä kaapeliyhteys toimii aina luotettavasti eikä mene tukkoon suurillakaan käyttäjämäärillä ja nopeuksilla.

Muissa Pohjoismaissa kiinteän valokuitukaapelin asentamisessa ollaan huomattavasti Suomea edellä. Ruotsissa hyvin nopeita, yli sadan megabitin yhteyksiä oli vuonna 2017 jo 27 prosentilla asukkaista käytössä, kun Suomessa jäätiin 10 prosenttiin, johtava asiantuntija Päivi Peltola-Ojala Traficomista eli entisestä viestintävirastosta kertoo.

Kaivantojen yhteiskäyttöä on pyritty lisäämään, mutta edistystä tapahtuu hitaasti verrattuna siihen, että sähköverkon maakaapelointi on kovassa vauhdissa. Suurin ongelma on ollut se, että teleoperaattorit ovat halunneet, että valokuituliittymiä on myyty tietyllä alueella riittävästi etukäteen kiinteistöihin. Usein on vaadittu vähintään 40 prosentin peittoa. Jos liittyjiä ei ole etukäteen tarpeeksi, ei valokuitua vedetä.

Peltola-Ojalan mukaan valokuitu kannattaisi kuitenkin laittaa lähes aina samaan kaivantoon. "Kaivamiskustannukset ovat kuitenkin ylivoimainen valtaosa kustannuksista."

Valokuidun tarvetta lisää myös langattoman 5G-yhteyden lisääntyminen. Suomessa on luotettu langattomassa tiedonsiirrossa 3G- ja 4G-yhteyksiin, mutta nyt on tulossa korkeampien taajuuksien 5G-yhteydet, joiden kantomatka on selvästi aiempaa 4G:tä lyhyempi.

Peltola-Ojalan mukaan 5G-tukiasemia pitäisi olla muutaman sadan metrin välein hyvän yhteyden saamiseksi ja tukiasemien välille tarvitaan valokuitu.

5G:n etu on, että sen avulla tietoa kulkee nopeammin ja enemmän kuin 4G:llä.

4G-yhteydellä ei päästä helposti yli sadan tai ainakaan satojen megabittien yhteyksiin. Valokuitu ei yhteyttä rajoita, sillä päästään vaikka tuhansiin megabitteihin.

Toistaiseksi valtiovalta ei ole määrännyt kaapeleita kaivettavaksi samaan kaivantoon, vaan siihen pyritään pehmeämmin keinoin. Vuonna 2016 säädettiin laki, jonka mukaan kaivamisalueella pitää aina selvittää mahdollisuus yhteisrakentamiseen. Määrä onkin lisääntynyt ja yhtiöt suhtautuvat yhteistyöhön myönteisesti, mutta toisaalta asiassa pitäisi päästä nopeammin eteenpäin.

Monet paikalliset ja alueelliset teleyhteyden tarjoajat tekevät kaivuuyhteistyötä paikallisesti. Isoista toimijoista ehkä pisimmällä ovat teleoperaattori Telia ja sähköverkkoyhtiö Caruna, jotka ovat aloittaneet kaapeliyhteistyön Varsinais-Suomessa.

Carunan sähköverkkojohtajan Kosti Rautiaisen mukaan tähän asti yhteisrakentaminen Suomessa ei ole edennyt, koska vastuu on jäänyt kunkin alueen yhtiöiden projektipäälliköille eikä kattavaa vastuuta ole ollut kellään.

Nyt yhtiöt ovat sopineet, että Caruna vaihtaa Lounais-Suomessa tuhat kilometriä ilmajohtoa maakaapeliksi ja Telia vetää kaivantoon valokaapelin. Sitä pystyvät käyttämään myös muut tietoyhteyden tarjoajat kuin Telia. Sähkökaapeli tavoittaa 30 000 asiakasta.

Aiempaan verrattuna Telia siis saa vedettyä valokaapelin kilometriä kohti halvemmalla kuin tähän asti. Yhtiö kokonaiskustannukset saattavat tosin kasvaa, koska verkkoon ei tule välttämättä liittymiä.

Yhteisrakentaminen alkaa ensi kesänä. Yhteydet tulevat lähinnä pientalovaltaisille alueille.

Nyt yhtiöt ovat sopineet, että asiakkaiden toimitusvarmuuden parantamiseksi Caruna vaihtaa Lounais-Suomessa tuhat kilometriä ilmajohtoa maakaapeliksi ja samalla vetää kaivantoon valokaapelin Telian puolesta alueilla, joissa ei ole aikaisemmin rakennettu valokuituverkkoa.

Telian operoimaa Avoin Kuitu -valokuituyhteyttä pystyvät käyttämään myös muut tietoyhteyden tarjoajat kuin Telia.

Telia Finlandin Avoimen Kuidun liiketoimintajohtaja Sanna Mutka sanoo, että kodin viihdepalvelut käyttävät koko ajan enemmän dataa. "Kuitu turvaa myös alueen yrityksille kilpailuedellytykset.”

”Suomi on valokuiturakentamisessa muita pohjoismaita jäljessä. Ilman yhteiskunnan tukea valokuitua on rakennettu lähinnä suurten kaupunkien kerrostaloihin ja keskustoihin. Nyt pystymme tarjoamaan valokuitua myös pientaloalueille”, Mutka toteaa.

Liikenne- ja viestintäministeriön digitaalisen infrastruktuurin strategian tavoitteena on nostaa Suomi digitalisaation kärkimaaksi. Vuonna 2025 kaikilla kotitalouksilla tulisi olla mahdollisuus käyttää vähintään sadan megabitin yhteyksiä sekunnissa.