Kuvagalleria: Metsän asukkikin voi tarvita apua – näin villieläimet toipuvat Mustasaaressa

Viirupöllön siivenkärki on poikki. Sitä ja muita lääkäriapua tarvitsevia eläimiä hoitaa viikoittain eläinlääkäri Assaf Wydra. Kuva: Johannes Tervo

Orpo saukonpoikanen tuli tilalle Lapualta. Kuva: Johannes Tervo

Kanahaukka pääsi vapauteen. Nuori lintu ehti olla hoidossa viikon lennettyään sähkölinjaa päin. Kuva: Johannes Tervo

Kesyyntyneen Mervi-hirven luonteessa on myös uhmaa. ”Välillä me keskustelemme siitä, saako hän yrittää käydä minun kimppuuni vai ei.” Sitten taas sovitaan: Mervi ja Markku lepäilevät usein kylki kyljessä. Kuva: Johannes Tervo

Villieläinhoitolan tiloja laajennettiin, kun hoitolaan saapui muutaman viikon ikäinen hirvenvasa Mervi Seinäjoelta. Liki 170-senttiseksi kasvanut Mervi kiintyi hoitajaansa voimakkaasti ja lakkasi jopa syömästä Markun ollessa reissussa, eikä sitä voida enää palauttaa luontoon. Kuva: Johannes Tervo

Lyijymyrkytyksen saaneet merikotkat ovat hoitolassa yleisiä vieraita. Kuva: Johannes Tervo

Villieläinhoitolassa on totuttu kaikenlaisiin asiakkaisiin. Mustasaareen tuodaan eläimiä ympäri Suomen. Apua tarvitsevia villieläimiä on tuotu myös tiloilta.

”Maanviljelijät ovat monesti itku silmässä kantaneet siilinpoikasia, kun on peltoja käännetty tai puitu ja niitä on jäänyt tielle", kertoo hoitolan pitäjä Markku Harju.

Yhtenä päivänä Harju puhelun isännältä Tervajoelta: tilan siilossa harhaili mäyrä. Harju tuli paikalle katsomaan ja kiipesi siiloon. Hän palasi kiukusta sähisevää eläintä haavissa pidellen.

”Sanoin kaverille, että tässähän sulla on hyvä rottakissa, parempaa tuskin löydät.”

Mäyrä päästettiin takaisin koti­luolastoonsa tilan lähelle. Tilan jyrsijäkanta pysyy kurissa, eikä mäyrä ole toista kertaa erehtynyt siiloon pyörimään.

Villieläinhoitolassa on yksi asiakasryhmä ylitse muiden: lyijymyrkytyksen saaneet merikotkat. Harjun hoivissa on ollut hiljattain seitsemän kotkaa.

Lyijy vie merikotkilta liikuntakyvyn. Tilaa hoidetaan lääkityksellä.

Vaikka lyijymyrkytys voi kuulostaa poikkeukselliselta, se on merikotkan yleisimpiä kuolinsyitä: Elintarviketurvallisuusviraston ja Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkimuksessa noin sadasta merikotkasta joka kolmas oli kuollut lyijymyrkytykseen.

Lyijy on ravintoketjussa rikastuva raskasmetalli, jota kotkat voivat saada esimerkiksi syömistään kaloista.

”Ennen lyijyhauleja käytettiin paljon linnustuksessa merellä. Nyt kun merikotkia on ollut hoidossa paljon, ruvettiin epäilemään muutakin lähdettä kuin hauleja”, Harju kertoo.

Myrkytyksen lähdettä selvitetään elykeskuksen ja poliisin voimin.

Korsnäsissä Etelä-Pohjanmaalla 40 kilometrin päässä Vaasasta sijaitsee vanha lyijykaivos, jossa lyijyä jalostettiin ja louhittiin vuoteen 1973 asti. Harju toivoo, että kaivos tutkittaisiin.

Tahallisen myrkytyksen mahdollisuuttakaan ei ole poissuljettu.

Ympäristömyrkyt ovat aiemminkin koetelleet merikotkapopulaatiota: DDT- ja PCB-myrkytykset lähes hävittivät merikotkan Suomesta 1970-luvulla.

Lue lisää:

Orpo saukonpoika saa hymyn hoitajansa Markku Harjun huulille – "todella leikkisä ja älykäs eläin"