Yhteisöllisyys on hyvää lääkettä
”Sanotko kuolinvuoteella, että kiitos, hyvin olen voinut?” Seppo Niemelä nauratti yleisöään. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoOULU (MT)
Yhteisöllisyyden arvostus vaihtelee eri aikakausina. Välillä kaikki siihen viittaavakin oli leikkauslistalla, ja esimerkiksi kansansivistyksestä tehtiin vapaata sivistystyötä, kertasi tohtori Seppo Niemelä Koti maalla -hankkeen päätösseminaarissa Oulussa torstaina.
Myös määritelmät vaihtuvat. Tärkeintä on, että voi tuntea kuuluvansa johonkin itselleen merkitykselliseen yhteisöön.
On sanottu, että sosiaalinen pääoma, jota yhteisöllisyydessä kartutetaan, voi toimia terveyden eduksi paremmin kuin hyvät terveyspalvelut.
Ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Se näkyy vaikkapa kuolleisuustilastoissa.
Tärkeää on myös tunne siitä, että voi vaikuttaa asioihin. Tässä suhteessa tilanne Suomessa ei ole hyvä. Eri kyselyissä yli puolet sanoo, että asiat menevät kuin menevät, ”ei niihin meikäläinen voi mitään vaikuttaa”.
Hyvinvoinnin ihannetta Niemelä kritisoi.
”Se on kevyt perusta elämälle.”
”Tässä voi käyttää kuolinvuoteen näkökulmaa. Jos sinulta kysytään siinä, miten se elämä meni, vastaatko että kiitos, hyvin olen voinut.”
Onnellisempaa on, jos voi vastata eläneensä arvokkaan, merkityksellisen elämän.
Yhteisöllisyyden hyvien vaikutusten lista on pitkä: Vähäisempi rikollisuus, lasten hyvinvointi, kansanterveys, vähäisempi korruptio ja veronkierto ja parempi markkinoiden toimivuus.
Ei voi tehdä vilunkia, kun joutuu kuitenkin katsomaan naapuria silmiin.
Markkinat toimivat, kun vastapuoleen voi luottaa.
Niemelä arveli, että Venäjän ja Kreikan monet vaikeudet saattavat perimmiltään johtua juuri tästä. Kukaan ei luota kehenkään.
Vuosisatojen aikana on muodostunut kansalaishyveeksi varastaa pahalta hallitsijalta.
1800-luvun puolesta välistä 1960-luvulle kestäneellä kukoistuskaudellaan kansalaisjärjestöt nuorisoseuroista opintopiireihin ja kirkkokuoroihin nostivat Suomen yhteiskunnan aivan uudelle tasolle.
Kehitys oli huikea, mutta sekin aika meni ohi.
Niemelä kertoi itsekin tunteneensa järjestöjen ja yhteisöjen paineen joskus tukahduttavaksi.
Etelä-Pohjanmaalla saattoi yhdellä ratkaisulla tehdä monta valintaa. Kun valitsi pankin, tuli valinneeksi samalla puolueen ja lehdenkin.
Paljon pahempana yhteisöllisyys esiintyy, jos se on suljettu ja torjuu ulkopuoliset vaikutukset ja arviot.
”Silloin sen suojissa voidaan tehdä paljon pahaa”, Niemelä sanoi. Hän otti esimerkiksi rikolliset moottoripyöräkerhot.
Seminaarin keskustelussa pohdittiin samaa suljetun yhteisön ongelmaa.
Pudasjärven kehittämisasiantuntijan Virpi Harilahti-Juolan mukaan uusia tulijoita ja heidän ajatuksiaan ei arvosteta, ”jos kaikki on jo valmiiksi ajateltu”.
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
