MTK perää EU-vaaleista ”maaseutujytkyä”
Euroopan parlamentti valitsee jäsenensä 26. toukokuuta. ”Meillä on vaaleissa mahdollisuus maaseutujytkyyn”, MTK:n Marttila kannustaa.
Emme voi olettaa, että maatalous kykenee tekemään laskevalla rahoituksella entistä enemmän, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila muistuttaa. Kuva: Jaana KankaanpääKoska seuraavalla Euroopan parlamentin vaalikaudella tehdään merkittäviä linjauksia metsä- ja maatalousasioista, maaseutua patistetaan lähtemään vaaliuurnille.
”EU-vaalit ovat tärkeät erityisesti silloin, jos oma leipäsi on kiinni maataloudessa tai omistat metsää. Äänestämällä vaikutat EU:n suuntaan ja siihen, että maaseudun ääni saadaan europarlamentissa kuuluviin”, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoo.
Vaikka metsäpolitiikka on jokaisen jäsenmaan omassa päätäntävallassa, Marttila muistuttaa, että energia- ja ilmastopolitiikka eivät ole. Sitä kautta EU vaikuttaa myös metsiin ja niiden käyttöön.
”Me tarvitsemme maaseudun puolestapuhujia kaikkiin EU-parlamentin poliittisiin ryhmiin. On hyvä muistaa, että yksittäinen europarlamentaarikko voi olla parhaimmillaan – tai pahimmillaan – vahva vallankäyttäjä”, Marttila jatkaa.
Kuluvalla vaalikaudella metsäasioita sorvattiin muun muassa maankäytön ja metsätalouden päästöjä ja nieluja koskevan lulucf-esityksen kautta. Kyseisellä lainsäädännöllä EU ohjeisti, minkä verran kukin jäsenmaa voi hakata metsiään ilman, että sen pitää huolehtia päästöjen kompensoimisesta.
Sen lisäksi metsäbiomassan energiakäytölle sorvattiin kestävyyskriteerejä.
Koska ilmastonmuutoksen torjunta on tapetilla myös seuraavalla EU-parlamenttikaudella, Marttilan mielestä suomalaisten tulee pitää huolta siitä, ettei metsistä tule ”eurooppalaista luontoreservaattia”.
Valittujen suomalaismeppien olisikin vietävä EU:ssa eteenpäin viestiä, jossa metsien kestävä käyttö tuo hyvinvointia unionin jäsenmaille.
”Europarlamentin tietämys metsien käytöstä ja niiden roolista ilmastonmuutoksen torjujina on olematon. Meidän tulee äänestää meppejä, jotka ovat valmiita tekemään töitä kestävän metsätalouden puolesta ja kertomaan myös muiden jäsenmaiden edustajille, mitä se käytännössä tarkoittaa.”
EU-instituutiot jatkavat syksyllä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan sorvaamista.
Euroopan komission ehdotuksen perusteella maatalouden EU-budjetti pienenisi uusien rahoituskohteiden, kuten tutkimuksen, puolustuksen ja maahanmuuton, tieltä. Suomessa leikkaukset osuisivat erityisesti maaseudun kehittämistukiin, jotka olisivat vähenemässä noin neljänneksellä.
Maatalous tarvitsee myös jatkossa riittävän rahoituksen, Marttila vahvistaa. Sen lisäksi maatilojen kohtaamaa turhaa byrokratiaa pitäisi saada purettua. Näiden tavoitteiden toteutumiseksi EU-parlamenttiin tarvitaan valveutuneita suomalaismeppejä.
”Nykybudjetti ei kestä leikkauksia. Jos jäsenmaat eivät maksa yhteiseen EU-kassaan enemmän, budjetti ei voi lähteä rönsyilemään”, Marttila painottaa.
Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin työskentely saa Marttilalta kohtuullisen hyvän arvosanan. Plussaksi hän mainitsee turhan ”lakitehtailun lopettamisen” sekä eteenpäin katsovan kauppapolitiikan.
”Kansalaiset kokevat EU:n järkeväksi toimijaksi ja kohtuullisuuden yhteisöksi.”
Sen sijaan maatalouden kriiseihin olisi pitänyt löytää tehokkaampia apukeinoja. Myös metsäasioiden kärjistyminen söi jonkin verran EU:n uskottavuutta.
”Maatalouskriisien hoidossa olisi ollut parantamisen varaa – erityisesti Venäjän pakotteiden vaikutukset jäsenmaille olisi pitänyt hoitaa paremmin. Myös metsätalouden kestävyyden kyseenalaistaminen on etäännyttänyt kansalaisia EU:sta ja lisännyt skeptisyyttä”, Marttila uskoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
