Koulujen alku lähestyy, mutta lapset ovat rokottamatta – "Koronataudin kaikkia vaikutuksia lapsiin ei tunneta", sanoo lapsiasiavaltuutettu ja vaatii toimenpiteitä

Lasten ja nuorten pitäisi palata elokuussa kouluun, vaikka koronatartuntojen neljäs aalto jyllää Suomessa. Lapsiasiavaltuutetun mielestä etäkoulun pitäisi olla viimeinen keino tartuntojen ehkäisemisessä. Kuva: Sanne Katainen

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen vaatii päättäjiä, viranomaisia ja kouluja parantaman lasten koronaturvallisuutta koulujen alkaessa. Hän ihmettelee, miksi lapset on jätetty pahnan pohjimmaisiksi rokotusjärjestyksessä.

Samaa hämmästelee kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa: ”On hyvin huolestuttavaa, ettei asiantuntijoiden vaatimia 12–15-vuotiaiden rokotuksia ole saatu vauhtiin. Hallituksen olisi pitänyt kiriä, että lasten rokotukset olisivat pitkällä ennen koulujen alkua."

Sarkomaa vaatii hallitukselta ripeitä on toimia, jotta lasten koulu, päiväkodit ja harrastukset saadaan pyörimään turvallisesti ja lähiopetuksessa.

"Nuorten kohdalla huolettaa myös pitkittynyt korona", Sakomaa sanoo ja lisää, että myös moni opettaja on yhä vailla kakkosrokotusta.

Lapsiasiavaltuutettu arvioi, että julkinen puhe nuorten tartuntaketjuista ja käyttäytymisestä on ollut omiaan leimaamaan lapset ja nuoret, jotka on tietoisesti jätetty viimeisiksi rokotusjärjestyksessä.

"Nuorimmista ikäluokista valtaosa on vailla ensimmäistäkään rokotusta."

Pekkarinen korostaa, ettei koronataudin kaikkia vaikutuksia lapsiin tunneta.

Riskeistä huolimatta etäopetuksen pitäisi olla hänen mielestään viimesijainen keino tartuntojen hillitsemiseksi.

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee laatimaan muun muassa kouluja koskevan testaus- ja jäljitysstrategian sekä koulut huomioivan rokotusstrategian. Lisäksi olisi arvioitava riskienhallintaa, kuten kontaktien rajoittamista, hengityssuojainten käyttöä, tilojen ja toimintojen sulkemista, ryhmäkokojen pienentämistä ja ilmastoinnin tehostamista.