Konekirveelle löytyi markkinarako
KURIKKA (MT)
Kun jurvalainen paluumuuttaja Petri Luhtala alkoi kehittää polttopuukauppaa, hän urakoi puut pilkkeeksi aluksi vuokratulla klapikoneella. Konepäivänä työtä tehtiin vuorotta, mutta säät kiusasivat. Mies sai sateessa kovan flunssan ja sairasvuoteella hän mietti, ettei näin voi jatkua.
Niin Metsäkylän halkotyömaalle hankittiin oma klapikone. Sillä Luhtala on tuottanut polttopuuta vuoden päivät.
Valitettavasti kysyntä ei ole tuona aikana vastannut odotuksia.
Leudon syksyn ja lauhan talven aikana asiakkaiden puuvarastot eivät ole vajentuneet toivotulla vauhdilla.
Koneelle on kuitenkin kertynyt käyttötunteja.
”Teen klapikoneella rahtityötä. Rahtiasiakkaat ovat omakotiasujia, jotka ovat ostaneet puun pitkänä tai hakkaavat rangat omasta metsästään. Rahtityön kysyntä on ollut yllättävänkin hyvä.”
Luhtalan pääasiakas on leirintäalue, joka tarvitsee puita pitkin kesää. Muut asiakkaat ovat yksityisiä lämmittäjiä. Jurvasta on noin 50 kilometriä matkaa maakuntakeskuksiin Vaasaan ja Seinäjoelle, joten potentiaalista asiakaskuntaa on kohtuullisella etäisyydellä.
Luhtala tekee polttopuut oman metsänsä puista. Kevättalvet hän hakkaa polttopuurankaa hankintatyönä, maalis–huhtikuulla puut pilkotaan. Jurvan seudulla vähäinen lumimäärä ei tänäkään talvena aiheuta vaikeuta hakkuutöitä.
”Kun puut on moottorisahalla tehty, tuohi on haloissa kiinni. Usein motolla hakatuissa puissa kuori on irronnut.”
Nuoren metsän savotta on Luhtalalle mieluista työtä.
”Olen ajanut rekkaa 20 vuotta. Tämä on nyt sivutyö, mutta tavoitteena olisi saada siitä päätoiminen työ.”
Tällä hetkellä hän hakkaa puuta noin 200 kiintokuutiota vuodessa.
Lähiaikoina hän haluaisi kehittää klapipalveluaan hankkimalla puhdistusrummun ja lisää kuljetuskalustoa.
Markkinoinnissa hän uskoo Facebookin tehoon.
”Missään painetussa lehdessä en ole enää ilmoittanut. Noin puolet asiakkaista tulee jo nyt Facebookin kautta.”
HANNA LENSU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
