Halla-aho jatkaa eduskunnan puhemiehenä – sai enemmän ääniä kuin vuosi sitten
Kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps.) on valittu jatkamaan eduskunnan puhemiehenä.
Jussi Halla-aho äänestämässä puhemiehen vaalissa. Kuva: Heikki Saukkomaa / LEHTIKUVAJussi Halla-aho sai tiistaina täysistunnossa suljetuin lipuin toteutetussa vaalissa 105 ääntä. Vaalissa 24 ääntä sai Juho Eerola (ps.) ja kaksi ääntä Sakari Puisto (ps.). Yksi ääni annettiin Timo Heinoselle (kok.), Arja Juvoselle (ps.), Anna Kontulalle (vas.), Sheikki Laaksolle (ps.), Antti Lindtmanille (sd.), Anne Rintamäelle (ps.) ja Ville Vähämäelle (ps.).
Tyhjää äänesti 31 edustajaa.
Vakiintuneen käytännön mukaan puhemiehen paikka kuuluu yleensä toiseksi suurimman hallituspuolueen eli tällä hetkellä perussuomalaisten edustajalle. Puolueen eduskuntaryhmä valitsee puhemiesehdokkaansa, joita muiden puolueiden kansanedustajat ovat yleensä äänestäneet puhemiesvaalissa ilman laajamittaista protestointia.
Halla-aho sai nyt enemmän ääniä kuin vuosi sitten, jolloin häntä äänesti 91 edustajaa. Kesällä 2023 Halla-aho oli saanut vastaavassa vaalissa 134 ääntä.
Valinnan jälkeisessä tiedotustilaisuudessa Halla-aho totesi, ettei "salin vasen laita" kannattanut hänen valintaansa puhemieheksi aiemmillakaan kerroilla.
”Siinä mielessä tämä on aika rutiininomainen suoritus ja olisin pitänyt suurempana uutisena, jos se laita salista olisi toiminut jollain muulla tavalla”, Halla-aho sanoi.
”En usko, että nämä julkisuuteen esitetyt ja perusteettomat kriittiset puheenvuorot olisivat syy siihen, että äänestyskäyttäytyminen on tällaista.”
Halla-ahon toiminta puhemiehenä on saanut osakseen toistuvaa arvostelua. Tiistaina viime vaalikaudella puhemiehenä toiminut, entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) sanoi MTV:n haastattelussa, että Halla-aho toimii kyselytunneilla puolueellisesti.
Vanhanen sanoi, että Halla-aholta näyttää unohtuvan se, että hänen tehtävänään on toimia koko eduskunnan puhemiehenä puoluekannasta riippumatta. Vanhasen mukaan Halla-aholla on vähän "hallituksen silmälasit päässä" ja hän katkaisee usein opposition ryöpytyksen hallituksen kohteliailla kysymyksillä.
Vanhanen huomautti, ettei hallitusta tarvitse sääliä kyselytunneilla, vaan sitä pitää pystyä prässäämään.
Halla-aho sanoi tiedotustilaisuudessa, että häneen kohdistunut kritiikki on ollut perustelematonta. Hän sanoi pitävänsä erikoisena, että "yleisluonteiset moitteet" toistetaan mediassa sellaisenaan eivätkä toimittajat pyydä näyttöä näiden syytteiden ja arvostelun tueksi.
”Tämäkin kritiikki oli täysin perustelematonta ja se ei vastannut tosiasioita”, Halla-aho kommentoi Vanhasen puheita.
Halla-aho sanoi noudattavansa vakiintuneita menettelytapoja ja olevansa tarkka puheajan jakamisessa salissa. Hän lisäsi, että tämän voi tarkistaa eduskunnan pöytäkirjoista.
Jo aiemmin Vanhasen esittämää kritiikkiä oli kommentoinut perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra. Hän kirjoitti viestipalvelu X:ssä pitävänsä Vanhasen väitteitä puolueellisuudesta kyselytunneilla uskomattomina.
”Onko tämä laajemminkin keskustan jakama ajatus vai yksittäistä höperehtimistä? Eduskunnan vakiintuneet, hienot toimintatavat lentävät romukoppaan yksi kerrallaan. Eikä suinkaan perussuomalaisten takia”, Purra kirjoitti.
Eduskunnan ensimmäisenä varapuhemiehenä jatkaa odotetusti Paula Risikko (kok.). Hän sai vaalissa 161 ääntä. Tässä vaalissa yhden tai kaksi ääntä sai kaikkiaan neljä edustajaa. Kaksi edustajaa äänesti tyhjää.
Toisena varapuhemiehenä jatkaa niin ikään odotetusti Tarja Filatov (sd.). Hän sai vaalissa 124 ääntä. Myös tässä vaalissa ääniä annettiin useammalle edustajalle. Kahdeksan edustajaa äänesti tyhjää, ja yksi ääni hylättiin.
Risikko sanoi tiedotustilaisuudessa, että puhemiehistön yhteistyö sujuu hänen mielestään erittäin hyvin. Hän huomautti, että eduskunnassa on poliittisia puolueita.
”Minun mielestäni se pitää uskaltaa täällä myös tunnistaa, että myös politiikkaa on politiikan talossa.”
Filatov arvioi, että eduskunnassa on nähtävillä kansainvälinen kehitys, jossa politiikka on tullut puhemiesvalintoihin mukaan.
”Ollaan tavallaan enemmän vastakkain joistakin asioista kuin aikaisemmin. Ja ne ristiriidat näkyvät”, Filatov sanoi.
”Itse näen niin, että meidän koko puhemiehistön tehtävä on tukea toisiamme siinä työssä, mitä tehdään. Tuo sali on valinnat tehnyt, ja sen jälkeen yritetään pyörittää tätä taloa mahdollisimman hyvällä ja toimivalla tavalla.”
Protestiäänestyksiä on nähty puhemiesvaalissa ennenkin, kuten esimerkiksi vuonna 2010, jolloin Sauli Niinistö sai puhemiesvaalissa vain 89 kansanedustajan tuen.
Tuolloin protestoinnin taustalla oli etenkin eduskunnan tiukka taloudenpito.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
