Tuomipihlajatvuoden puusuku
Tuomipihlajat on valittu vuoden puusuvuksi.
Se kukkii näyttävästi, tuottaa runsaasti marjoja ja värittyy syksyllä komeasti.
Puutarhoissa ja puistoissa marjatuomipihlajat ovat oivia yksittäis-, puisto-, aita- , aidanne- ja marjapensaita, perustelee valinnan tehnyt Dendrologian seura.
Tuomipihlajat ovat sopeutuneet hyvin suomalaiseen ilmastoon ja maaperään. Ne leviävät helposti marjoilla herkuttelevien lintujen välityksellä metsiin.
Suomessa viljellään marjatuomipihlajaa eli saskatoonia marjasadon takia. Lajikkeissa on runsaasti maku- ja laatueroja. Marjojen koko, sokeripitoisuus ja aromi vaihtelee.
Marja sisältää moniin hedelmiin ja marjoihin verrattuna enemmän proteiineja, hiilihydraatteja, rasvaa, kaloreita ja kuituja. Lisäksi siinä fenoleja, antosyaaneja, flavonoleja ja fenolihappoja. Antioksidanttisuusarvo on mustikan veroinen.
Saskatooneja voi pakastaa, kuivata, mehustaa, hillota, tehdä marmeladiksi, siirapiksi, kastikkeeksi, viiniksi, glögiksi, likööriksi ja oluttakin sillä on maustettu. Saskatoonjauhetta voi sirotella viiliin, jugurttiin ja puuron sekaan.
Kanadassa marjoista tehdään makeisia. Myynnissä on muun muassa suklaakuorrutteisia marjoja.
Saskatoon on ollut tärkeä ravintokasvi intiaaneille, erityisesti Mustajaloille, jotka ovat käyttäneet sitä niin seremonioissa kuin lääkinnässä esimerkiksi ummetukseen ja maksavaivoihin.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
