Likaantunut pohjavesipuhdistuu vähitellen
Kun pohjavesi on kerran likaantunut, se ei puhdistu käden käänteessä. Kestää jopa vuosikymmeniä, ennen kuin vanhat aineet ovat poistuneet pohjavedestä vedenkierron mukana.
Selvityksissä 82 pohjavesialueen tila on paljastunut huonoksi.
Huono tila tarkoittaa, että pohjavedessä on liikaa tiettyjä kemiallisia aineita tai että vedenotto ylittää muodostuvan pohjaveden määrän.
”Monesti pohjaveden huono tila on seurausta vanhoista toiminnoista tai aineista”, sanoo ylitarkastaja Juhani Gustafsson ympäristöministeriöstä.
Liiallinen kloridien ja torjunta-aineiden määrä ovat yleisimmät selitykset pohjaveden huonolle tilalle. Kloridit ovat tiesuolauksen peruja, ja torjunta-aineita on käytetty muun muassa taimitarhoilla.
”On aika paljon alueita, joilla on vanhoja torjunta-ainejäämiä. Esimerkiksi triatsiinien käyttö lopetettiin 1990-luvulla. Koska ne ovat vesiliukoisia, niitä pääsi pohjavesiin, eivätkä ne ole vieläkään poistuneet sieltä”, Gustafsson selittää.
Pohjavedet puhdistuvat hitaasti sen jälkeen, kun ulkoinen kuormitus on loppunut.
Heikoimmassa kunnossa olevat pohjavesialueet painottuvat Etelä- ja Länsi-Suomeen.
Esimerkiksi ensimmäisen Salpausselän alla on runsaasti pohjavesiä. Koska Salpausselän päälle sijoittuu isoja kaupunkeja – ja niiden mukana asutusta, teollisuutta, teitä ja rautateitä – pohjavedet ovat monin paikoin huonossa kunnossa tai ainakin vaarassa likaantua.
Riskialueilla, joita Suomessa on 166, on vaarana, että pohjaveden hyvää tilaa ei saavuteta vuoteen 2015 mennessä. Tämä taas olisi EU:n vesipuitedirektiivin ja kansallisen vesienhoitolain tavoitteita vastaan.
Mitkä sitten ovat tärkeimmät keinot suojella pohjavettä?
Gustafssonin mukaan pohjavedelle riskiä aiheuttavat ihmistoiminnot on ohjattava pohjavesialueiden ulkopuolelle. Tämä tapahtuu maankäytön suunnittelun ja lupamenettelyn avulla.
Jo olemassa olevia teitä tai rakennuksia ei ole tarkoituksenmukaista siirtää minnekään. Näillä alueilla riskejä voidaan torjua toisenlaisin keinoin.
”Siihen nähden, miten herkkiä pohjavesialueet ovat, asiat ovat meillä hyvin”, Gustafsson toteaa.
Etenkin harvaan asutuissa Itä- ja Pohjois-Suomessa pohjavedet ovat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa.
Pelloista vain murto-osa osuu pohjavesialueille.
”Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla viljellään maata tietyillä pohjavesialueilla”, Gustafsson kertoo.
Vedenhankintaan soveltuvien pohjavesialueiden päällä sijaitsee kuitenkin verrattain vähän peltoja, yhteensä 68 700 hehtaaria. Määrä on noin kolme prosenttia kaikista pelloista.
Pohjavesialueilla viljelyä säädellään tavallista tarkemmin. Esimerkiksi vain tietyt torjunta-aineet ovat sallittuja.
HELI VIRTANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
