VERKOSSA SANOTTUA Jättirekkojen vaikutusta tiestöön ynnäiltiin
Viime keskiviikkona ilmestynyt uutinen jättirekoista ja tieverkoston kunnosta kirvoitti ristikkäisiä mielipiteitä siitä, lisääntyykö teiden rasitus liikaa vai kestävätkö tiet uusien isompien rekkojen painon.
Logistiikkainssi kyseli: ”Voisiko joku kertoa, miten ja miksi yhdeksän 8,5 tonnin akselia aiheuttaa enemmän rasitusta tien rakenteelle yhdessä kuljetusyksikössä kuin jaettuna kolmeen peräkkäin ajavaan 3-akseliseen kuorma-autoon? Sen ymmärrän selittämättäkin, että siltoihin kohdistuva rasitus lisääntyy, mutta miten tien runko muka tietää sen, onko sitä rasittavien telien väli 5 vai 25 metriä?”
Tiemies kirjoitti: ”Mitä tiheämpänä akselit ovat, sitä lyhyempi aika tiellä on palautua rasituksen aiheuttamasta taipumasta. Se on vähän sama asia, kun laudan päällä menee yksi akseli tai sitten useampi. Yhden akselin mentyä yli lauta kerkiää palautua suoraan, mutta jos akseleita on useampi jännitys tila kestää pitempään, joka rasittaa siten lautaa enemmän kuin yksi pistemäinen kuorma.”
”Nykyiset ovat 7 akselia ja 60 tn eli 8,57 tonnia per akseli, jolloin 76 tonnia ja 9 akselia tekee 8.44 tonnia per akseli. Eli mites se tiestö nyt sitten kuluu?” ynnäili nimimerkki Laskin.
Hänelle vastasi Myös Tiemies: ”Teoreettisesti liikennemäärä kasvaa liki 30 prosenttia, koska kuormittavia pyöriä on enemmän kuormituksen pysyessä käytännössä ennallaan.”
Metsämies arveli, että jättirekat eivät aiheuta hirmuista muutosta nykytilanteeseen, koska painossa ero on vain 16 tonnia.
”Tässä käy niin, että kuljetusten hinnat laskevat ja suurempien kuormien hyödyn kääräisevät taskuihinsa toimeksiantajat. Kuormasta saa saman verran rahaa kuin nytkin ja kuljetusyrityksille jää vain luu käteen, eikä kilpailussa pärjää ilman isompia kuormia. Seuraavaksi puhutaankin sitten 90 tonnin yhdistelmistä.”
Ympäristöministeriön pääjohtaja Hannele Pokka haluaa vauhtia kalateiden rakentamiseen. Hänen mukaansa osaamista kyllä löytyy, mutta vastuu kalateiden rakentamisen rahoittamisesta kuuluu voimayhtiöille.
”Blogit on blogeja, vain teoilla on merkitystä. Kysymys on ennen kaikkea siitä, kuka vesivoimayhtiöistä käärii hihat, osoittaa vastuullisuutensa sekä korjaa pr-hyödyn? Ajanpeluun aika on ohi, sillä liikaa on vettä virrannut vastuuttomasti!” muistuttaa MV.
JP:n mielestä osaamista ja tietotaitoa löytyy, mutta eri asia on, löytyykö rahaa ja halua rakentaa kunnon järjestelmät. Kalateitä rakennettaessa pitää huolehtia myös poikasten pääsystä alavirtaan mereen tai järveen syönnökselle.
”Toimivat kalaportaat tarvitsevat tarpeellisen virtauman houkutellakseen lohikaloja. Parhaiten toimivat luonnonmukaiset uomat, joihin olisi hyvä varata 10 prosentin vesimäärä joen virtaumasta. Eikä valtion tule korvata ohijuoksutettavaa vettä voimayhtiöille missään tapauksessa. Ovat yhtiöt sentään aiheuttaneet sellaiset ympäristöhaitat kalakantojen, jokiluonnon totaalisella muokkauksella sekä säännöstelyaltaiden teolla.”
Maanantaina MT:ssä uutisoitiin, että lohet ovat löytäneet Kemijoessa Isohaaran voimalaitoksen ohi kulkevan kalatien hyvin.
”Kylläpä istutusmiljoonia voidaan käyttää kalateihin, mutta kalatiet eivät voi poistaa istutusvelvollisuutta. Menetettyä koskiympäristöä ei voida kertaluonteisesti korvata kuin padot purkamalla”, totesi Soutaja.
KAIJALEENA RUNSTEN
www.maaseuduntulevaisuus.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
