Tytöt lähtevät, pojat jäävät
Nuorten Akatemian tuore raportti osoittaa, että vaikka suurin osa maaseudulla asuvista lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, tytöt ovat keskimäärin poikia tyytymättömämpiä.
Kokemuksissa ja näkemyksissä on selkeitä eroja sukupuolten välillä. Tytöistä merkittävästi poikia suurempi osa ei harrasta mitään ja kokee, että ei voi tehdä vapaa-ajalla asioita, joista pitää.
Pojista 11 prosenttia vastasi, että ei harrasta mitään ja tytöistä näin vastasi hieman yli 17 prosenttia. Pojista 86 prosenttia vastasi, että voi harrastaa ja tehdä vapaa-ajallaan asioita, joista pitää. Tytöillä tuo osuus oli 69 prosenttia.
Suurempi osa maaseudun pojista kuin tytöistä kokee voivansa kulkea paikasta toiseen helposti. Pojista kaksi kolmasosaa on täysin samaa mieltä väittämästä ”Maaseudulla on mukava asua”, tytöistä vain reilu kolmannes.
Yhdeksän kymmenestä pojasta on joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä ”Olen tyytyväinen elämääni”, tytöistä tätä mieltä on noin kaksi kolmasosaa.
Tyttöjen vapaa-ajan vietossa korostuivat poikia useammin kavereiden kanssa hengailu, kotona oleminen ja kotityöt, puhelimen selailu, nukkuminen, perheen kanssa oleminen sekä luovat harrastukset.
Pojilla korostuivat tyttöjä useammin ulkona oleminen, pelaaminen, moottoriajoneuvot, metsästys ja kalastus sekä vapaapalokunta.
Maaseudulla asuvat nuoret näkevät siinä useita hyviä puolia, joista merkittävimpiä ovat rauhallisuus, turvallisuus, luonto, vapaus, tutut piirit ja hyvä arki.
Toisaalta he näkevät myös huonoja puolia. Niistä merkittävimpiä ovat pitkät välimatkat, puutteet palveluissa ja infrastruktuurissa ja nuorille suunnatuissa mahdollisuuksissa sekä pienet piirit.
Nuoret toivovat parannuksia erityisesti infrastruktuuriin. Paremmat julkiset kulkuyhteydet, tiet, nettiyhteydet ja katuvalot nousivat usein esiin vastauksissa.
Nuoret näkevät tärkeänä peruspalveluiden säilyttämisen tai palauttamisen. Nuorten mielestä erityisesti terveydenhuoltoon ja kouluihin pitäisi panostaa.
Lisäksi he toivovat lisää palveluita ja tekemistä nuorille, esimerkiksi kauppoja, ravintoloita, lämpimiä hengailupaikkoja, uusia harrastusmahdollisuuksia, työpaikkoja ja koulutusmahdollisuuksia.
Raportin kirjoittaneen Nuorten Akatemian projektipäällikkö Ella Kankaanrannan yllätti se, miten suuret sukupuolten väliset erot näkemyksissä olivat jo hyvin nuorten vastaajien kohdalla.
Selvityksen vastaajajoukko painottui 10–15-vuotiaisiin. Jo 10–12-vuotiaiden keskuudessa näkyi selkeitä sukupuolittuneita eroja kokemuksissa elämästä maaseudulla.
Eroja näkyi esimerkiksi tyytyväisyydessä elämään, siihen, voiko tehdä vapaa-ajalla mielekkäitä asioita tai pääseekö helposti liikkumaan paikasta toiseen.
Raportissa nousevat esiin myös ajatukset siitä, mitkä asiat tukevat maaseudun vetovoimaa etenkin tyttöjen näkökulmasta.
”Harrastusmahdollisuudet ovat avainasemassa siinä, että kunnasta saa jatkossa vetovoimaisemman myös tytöille”, Kankaanranta painottaa.
Toisaalta nuoret kaipaavat myös lämpimiä hengailutiloja. Alaikäisille tällaisia paikkoja vapaa-ajan viettoon ei montaa ole.
”Jos kunnassa on joku vanha tyhjillään oleva rakennus, voisiko siitä tehdä jonkinlaisen nuorten hengailupaikan”, Kankaanranta pohtii.
Iitissä aikaa viettävien nuorten ajatukset heijastelevat melko hyvin raportin kuvaa nuorten ajatuksista. 8.-luokkalainen Viivi Tolppala, 15, aikoo joskus muuttaa Iitistä pois, koska paikkakunnalla ei oikein ole mitään. Hän kaipaa enemmän tekemistä. Tanssia harrastava Tolppala käy tanssitunneilla Kouvolassa.
”Harrastusmahdollisuudet ovat avainasemassa siinä, että kunnasta saa jatkossa vetovoimaisemman myös tytöille.”
9.-luokkalainen Silja Harju, 15, puolestaan aikoo mennä opiskelemaan ammattikouluun Lahteen. Lahdessa puoleensa vetävät hyvät oppimismahdollisuudet ja isompi koulu.
”En tykkää maaseudusta, kun on hiljaista ja harmaata”, hän sanoo.
Harjun toiveissa ovat paremmat ja isommat kaupat.
Kesällä sekä Tolppala että Harju aikovat hengailla. Molemmilla on toiveissa sisällä oleva hengailupaikka. Plussaa olisi, jos tila olisi pidempään auki.
- Osaston luetuimmat
