Kuituhampusta säpinää rakentamiseen ja biotalouteen
Suvi Järvenpää täyttää seinämuottia hamppubetonilla. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoKeski-Euroopassa hampusta rakennetaan taloja ja julkisia rakennuksia. Suomessa hamppubetonista ei ole aiemmin tehty rakennuksia, mutta nyt HempRefine -yritys rakentaa hampusta yhdessä rakennusliike NCC:n kanssa kaksi ulkorakennusta Vantaan asuntomessualueelle VAV Asuntojen tilauksesta.
”Rakentamista opetellaan nyt ulkorakennuksilla. Materiaalin käyttäytymistä pohjoisessa ilmastossa ei ole selvitetty riittävästi, joten turvallisinta on aloittaa rakennuksilla, jotka eivät tule asuinkäyttöön”, toimitusjohtaja Mikko Neuvo HempRefinesta sanoo.
Eristeenä hampulla on Suomessakin pitkä historia. Arvioiden mukaan jo 4 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua hamppua viljeltiin Suomessa ja käytettiin eristeenä rakennuksissa.
Hamppubetonia valmistetaan sekoittamalla hamppupäistärettä, kalkkia ja vettä. Päistäre on hampun varren sisäosassa oleva puumainen osa.
Hamppubetoni vaatii rakennukseen puurungon. Ulkoseiniin tehdään pintaan kalkkirappaus tai lautavuoraus.
Vantaalla hamppubetonia valetaan paikan päällä seiniksi, mutta vaihtoehtoisesti hamppubetonista voitaisiin tehdä elementtejä eri paikassa ja pystyttää niistä seinät rakennuskohteessa.
Neuvo ja yhtiön tuotantopäällikkö Henri Mattila korostavat hampun ympäristöystävällisyyttä ja terveellisyyttä rakennusmateriaalina.
”Hamppu on halpa ja kotimainen raaka-aine. Se on hiilinielu. Jos rakennus puretaan, se maatuu.”
Asiantuntija Noora Norokytö sanoo, että käytetty hamppubetoni on murskattuna todella hyvää lannoitetta pelloille. Siinä tulee peltoon myös kalkkia.
Hamppubetonin kalkki estää homeiden kasvua ja hamppu on hyvin hengittävä rakennusmateriaali. Keski-Euroopassa hamppubetonia suositaan julkisissa rakennuksissa juuri hyvän sisäilman vuoksi.
Hampusta saa lujan seinän eikä lämpöeristeitä tarvita.
Huonoksi puoleksi voinee laskea, että hamppu on rakennusaikana herkkä ja vaatii lämpimän ja kuivan rakennusajan. Tosin, samaa vaativat useimmat muutkin materiaalit.
Neuvo toteaa, että niin Suomessa kuin maailmalla hamppuun rakennusmateriaalina liittyy paljon ennakkoluuloja. Siksi se on Keski-Euroopassa lähinnä pienten yritysten käyttämä materiaali. Neuvo antaa kiitosta NCC:lle ja VAV Asunnoille innostuksesta hamppubetoniin.
Suomessa kiinnostus kasvaa ja hamppubetonista tulee kyselyjä viikoittain.
Neuvo kertoo, että hampusta saadaan Suomessa yhtä suuri sato kuin Keski-Euroopassa. Hehtaarilta kertyy kuiva-ainetta 4–8 tonnia.
”Hamppu on kannattavampi kuin rehuvilja, mutta enemmän korostamme hampun hyviä vaikutuksia peltomaahan. Hamppu parantaa seuraavan kasvin satoa, eikä se vaadi kasvinsuojelua. Juolavehnäkin häviää pelloista, kun hamppu varjostaa tehokkaasti rikkoja.”
Hamppu voi kasvaa jopa neljämetriseksi.
Suomalainen hamppu on laadukkaampaa kuin keskieurooppalainen. Koska Suomessa sato korjataan talven jälkeen keväällä, ei hampun prosessoinnissa tarvitse käyttää kemikaaleja niin kuin Keski-Euroopassa.
Hamppu voidaan kylvää normaalilla kylvökoneella. HempRefinen sopimustiloilla urakoitsija käy korjaamassa sadon huhti–toukokuussa hampulle sopivalla paalaimella.
Yhtiöllä on 30–40 sopimusviljelijää ja uusia otetaan mukaan.
Biotalous ja luonnonkuidut ovat nyt paljon pinnalla. Neuvo ja Mattila muistuttavat, että biotalous ei tarkoita vain puunkäyttöä.
Hampulle löytyy paljon käyttökohteita ja siitä saa nopeasti paljon biomassaa. ”Hampusta saisi säpinää biotalouteen”, Neuvo sanoo.
Norokytö visioi, että joskus asuntomessuilla voisi olla koko katu hampputaloja. ”Rahat jäisivät silloin kotimaahan, kun käytettäisiin hamppua ja puuta.”
Suomesta viedään kuituhamppua maailmalle muun muassa autoteollisuuteen korvaamaan metalleja ja muoveja.
Hamppua voitaisiin käyttää paljon myös koti- ja harraste-
eläinten, etenkin hevosten, kuivikkeena.
”Kissanhiekan korvaajana hamppupelletti on todella hyvä sillä se maatuu eikä tuki jätteenpolttolaitoksia tai kaatopaikkoja niin kuin kiinalainen hiekka”, Mattila sanoo.
Tuure Kiviranta
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
