KOMMENTTI Karhuhaittasiirtyy länteen
Itä-Suomessa ihmiset ja karhut ovat totutelleet toisiinsa jo vuosia. Nyt on keskisuomalaisten, pohjois-pirkanmaalaisten ja Pohjanmaan maakuntien itälaidan vuoro.
Maa- ja metsätalousministeriön karhunhoitosuunnitelmassa poronhoitoalueen ulkopuolinen Suomi on jaettu kolmeen alueeseen.
Itä-Suomi on nimetty vakiintuneen karhukannan alueeksi. Kehittyvän kannan aluetta on Etelä- ja Keski-Pohjanmaa sekä Pirkanmaa. Siinä välissä on levittäytymisvyöhyke.
Levittäytymisvyöhykkeellä on nyt Suomen tihein karhukanta. Osa karhuista aiheuttaa vakavia ongelmia.
Rehupaalien repimiset ovat jokakesäinen riesa, mehiläistarhaus onnistuu vain sähköpaimenilla aidatuilla alueilla. Rohkeimmat karhut kaatavat roskiksia keskellä kyliä.
Levittäytymisvyöhykkeen viime vuoden enimmäiskiintiö oli 15 karhua. Kiintiö tuli helposti täyteen.
Tänä vuonna kiintiötä kasvatettiin kolmella, vaikka vyöhykkeeltä olisi riistantutkijoiden mukaan varaa pyytää 45 karhua ilman, että kanta vaarantuisi.
Levittäytymisvyöhykkeellä arvioidaan tänä vuonna syntyneen 70 karhunpentua.
Viime kesän huono metsämarjasato kärjisti tilannetta, karhut tulivat loppukesällä hakemaan ruokaa pihoista.
Tänä vuonna sopii toivoa parempaa marjavuotta, muutoin ollaan karhujen kanssa ihmeissään ainakin Keski-Suomessa sekä osissa Etelä- ja Keski-Pohjanmaata sekä Pirkanmaata.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
