Keskittyminen rasittaa keskiluokkaa
Alueellinen keskittyminen on rasite kasvukeskusten keskiluokalle, toteaa tuore keskustan talousmaantieteellisen työryhmän raportti.
”Keskittymisen hyötyjiä ja häviäjiä ei voi jakaa suurten ja pienten kuntien asukkaisiin, vaan eliittiin ja keskiluokkaan”, työryhmän puheenjohtaja Johannes Hirvaskoski painottaa.
Raportin mukaan keskittyminen näkyy isoissa keskuksissa asumisen kalleudessa.
Parisuhteen riskitekijöitä taas ovat elämäntavan stressaavuus, kiireisyys ja yksilölle asetetut vaatimukset: huippuosaaminen, joustavuus, työvoiman liikkuvuus. Samansukuisilla kilpailutekijöillä tavoitellaan myös talouskasvua metropolivaltiossa.
Kansainvälisesti on havaittu, että työllisyys heikentyy tiiviillä metropolialueilla ja kasvaa pienissä taajamissa ja maaseudulla.
Suomessakin tiiviit, keskittyneet alueet menettävät suhteellisesti enemmän työllisyyttä, kun valmistusteollisuuden tilalle tulleet uudet palvelut ja elinkeinot menestyvät parhaiten hajautuneina, raportti toteaa.
Täten kuntien tai taajamien koon kasvattaminen ei välttämättä maksimoi kansantalouden työpaikkojen määrää.
Suomen talous on kallistunut 1990-luvulta lähtien innovaatioihin ja teknisen kehityksen eturintamassa olevaan osaamiseen.
Kuvaa kansantalouden roolista pitäisi työryhmän mukaan laajentaa.
Raportin mukaan biotalous johtaisi nykyistä tasaisempaan alueelliseen kehitykseen. Biotalous myös parantaa Suomen riskiasemaa, kun luonnonvaroihin perustuva osuus arvonlisästä ei ole vaarassa siirtyä pois maasta.
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
