Suomi syynää tämän vuoden alusta lähtien kaikki ulkomaalaisten tekemät kiinteistökaupat – ensimmäiset hyväksytään ensi viikolla

Tämän vuoden alusta lähtien kaikkien EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten kiinteistönostajien on pitänyt pyytää erikseen lupa kaupoilleen Suomessa. Perusteluna on kansallinen turvallisuus.

Ensimmäiset luvat myönnetään ensi viikolla, kertoo puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Anu Sallinen.

Määriä ja kansallisuuksia ei kerrota vielä julkisuuteen, mutta aiotut hakemukset eivät ole edellyttäneet erityistä tutkintaa.

Sallisen mukaan kauppa on ollut tänä vuonna vielä hyvin hiljaista.

"Hakemuksia on tullut eri puolilta maailmaa, mutta mikään maa tai ryhmä ei ole erottunut joukosta. Perinteisesti kiinteistökauppa vilkastunee, kun kelit paranevat ja aurinko alkaa lämmittää."

Sallinen korostaa, ettei lain ja lupaprosessin tarkoitus ole estää, hidastaa tai hankaloittaa kiinteistökauppaa.

"Emme halua Suomelle mainetta hankalana maana, ja suurin osa kaupoista täyttänee ehdot. Mutta laki antaa mahdollisuuden puuttua, jos syytä on."

Valtiolle säädettiin etuosto-oikeus strategisten alueiden hankintaan jo keväällä 2019. Päätösvaltaa käytti valtiovarainministeriö. Nyt ulkomaisten ostajien maa- ja kiinteistökaupat tutkii puolustusministeriö. Ostajan on haettava lupaa ennen kauppaa tai kahden kuukauden sisällä kaupan jälkeen.

Lupakäsittely koskee vain kiinteistöjä. Ne voivat olla myös rakentamattomia maa- ja metsätiloja.

Ulkomaalaiset ostivat Suomesta 1 147 kiinteistöä vuonna 2018. Edellisvuonna määrä oli 1 163 ja vuonna 2016 kauppoja tehtiin 1 042.

Ostajan kansalaisuutta ei aina tiedetä, jos käytössä on useita passeja tai kauppa tehdään puolison nimellä. Tilastoista näkyvät myös vain yksityishenkilöiden tekemät kaupat, eivät yritysten tai yhteisöjen.

Ostajien viiden kärjessä olivat vuosina 2016 ja 2017 virolaiset, venäläiset, ruotsalaiset, saksalaiset ja kiinalaiset. Vuonna 2018 viidenneksi kiilasivat britit ja kuudenneksi ukrainalaiset, jolloin kiinalaiset jäivät sijalle 7. Uutena 15 suurimman listalle tulivat romanialaiset ja thaimaalaiset, kun taas liettualaiset ja turkkilaiset putosivat pois. Vuoden 2019 kauppatilastoja ei vielä ole.

Kiinalaiset ovat hankkineet paljon maatalousmaata maailmalta, esimerkiksi Afrikasta. Suomen maa- ja metsätalousmaata kiinalaiset eivät näy rohmunneen, vaikka he ovat mukana metsäteollisuuden isoissa tehdashankkeissa. Kiinalaiset eivät ostaneet vuonna 2018 yhtään maa- ja metsätalouskiinteistöä, edellisvuonna kaksi.

Ulkomaalaiset ovat melko marginaalisia ostajia, kertoo Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija, Esa Ärölä.

"Jos yli 10 hehtaarin metsäkauppoja tehdään vuosittain 2 100, keskimäärin viidessä ostajana on ulkomaalainen."

Maa- ja metsätalouskiinteistöjä on myyty ulkomaalaisille vuosittain alle 60 kappaletta. Niistä noin kolmanneksen ovat ostaneet ruotsalaiset ja saman verran muut EU-maat, ja loput Venäjän, Viron, muiden Pohjoismaiden kansalaiset. Venäläisten ostomäärät ovat hiipuneet joka vuosi, ja maa- ja metsätalouskiinteistöjenkin määrä putosi oli vuonna 2018 vain viisi.

Kiinalaiset tekivät vuonna 2015 parisenkymmentä, vuosina 2016–2017 nelisenkymmentä ja vuonna 2018 vain 23 kiinteistökauppaa. Ylivoimaisesti eniten oli asuinpientalokauppoja ja muutama lomamökkikauppa.