Kinnulassa perheitä autetaan ajoissa
Kunnissa voi olla haastavaa perustella ennalta ehkäisevän työn tärkeyttä luottamusmiehille, kun ei voida suoraan dokumentoida euromääriä. kunnanjohtaja Pekka Kanervio, Kinnula
KINNULA (MT)
Kun kuntatalous on tiukoilla, joutuvat ennaltaehkäisevät sosiaalipalvelut herkästi juustohöylän alle.
Kinnulassa on valittu toinen tie.
Kinnulan kunta palkkasi uuden työntekijän lapsiperheiden kotipalveluun. Samalla perhetyöntekijän toimintamallia uudistettiin vahvistamalla varhaista tukea yhteistyössä neuvolan kanssa.
Ennaltaehkäisevällä työllä sosiaalimenoissa säästetään vuosittain 100 000 euroa.
”Erityissairaanhoidon maksut kasvoivat jatkuvasti, ja jotakin täytyi keksiä”, sanoo Kinnulan kunnanjohtaja Pekka Kanervio.
Lastensuojelun toimet voivat tulla pienelle kunnalle hyvin kalliiksi. Yksikin huostaanotto rokottaa kuntataloutta tuntuvasti.
”Perheitä täytyy auttaa ajoissa sen sijaan, että hoidetaan ongelmia, kun ne räjähtävät silmille”, Kanervio toteaa.
”Avainsana on ennaltaehkäisy. Meillä oli rohkeutta palkata lisää väkeä sosiaalipuolelle, ja nyt näkyy selvästi, että se tuo myös säästöjä.”
”Kyseessä on sen kaltainen toimintamalli, että on vaikea nähdä, paljonko ajan saatossa säästetään. Kunnissa voi olla haastavaa perustella sen tärkeyttä luottamusmiehille, kun ei voida suoraan dokumentoida euromääriä.”
Kanervion mukaan Suomessa tehtiin 1990-luvun lamassa suuri virhe, kun resursseja leikattiin ennaltaehkäisystä.
”Sieltä oli helppo leikata, mutta tuloksia on sitten maksettu pitkin matkaa.”
Kinnulassa sosiaalipuolelle tehdyt lisäinvestoinnit tuottavat taloudellista hyötyä. Suoraa säästöä kertyy vuodessa noin 100 000 euroa.
”Esimerkiksi lastensuojelun laitoshoitoon on budjetoitu ensi vuodeksi nolla euroa, kun luku oli kaksi vuotta sitten yli 200 000 euroa”, täsmentää sosiaalijohtaja Kirsi Alonen-Kinnunen.
Lapsiperheiden hyvinvointia edistävää ja ennaltaehkäisevää työtä on viety eteenpäin kahdella varhaisen tuen toimintamallilla.
”Kotipalvelutyö auttaa lapsiperheitä tarvittaessa arjen askareissa. Samaan aikaan kotipalvelun kanssa käynnistyi perhetyön ja neuvolan yhteistyö. Perhetyöntekijä ja neuvolan terveydenhoitaja käyvät kaikissa perheissä, joihin on syntymässä vauva”, Alonen-Kinnunen sanoo.
Kotiapu räätälöidään tapauskohtaisesti perhetilanteen mukaan.
Ensimmäisen kerran perheessä vieraillaan raskauden loppuaikoina ja toisen kerran vauvan synnyttyä.
”Silloin käydään läpi vauvan ja äidin vointi. Äärimmäisen tärkeänä lisänä on nimenomaan perhetyöntekijän käynti, jolloin keskitytään henkiseen jaksamiseen. Miten äiti voi, miten vanhempien välinen vuorovaikutus toimii ja kuinka arki on rakentunut?” Alonen-Kinnunen luettelee.
Luottamuksellisen suhteen rakentuminen perheisiin kestää kuukausia.
”Joissakin paikoissa käydään vain muutaman kerran, toisissa enimmillään useasti viikossa”, lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijä Pia Pigg kertoo.
Tänä vuonna voimaan astuvassa uudessa sosiaalihuoltolaissa korostetaan varhaisten palveluiden merkitystä erityisesti lapsille ja nuorille.
”Lain kirjain ja muotoilu on sen henkinen, että ennaltaehkäiseviä palveluita on entisestään vahvistettava ja tarjottava perheille apua”, Alonen-Kinnunen korostaa.
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
