Lähiruoka on todellinen trendi
Naantali (MT)
Niitä kyllä riittää: on maukkaita mehuja, pihvikarjan lihaa, lammasta ympäri vuoden, ohrahiutaleita, kylmäpuristettua pähkinäistä rypsiöljyä, salaatteja ja yrttejä, joiden tuoksu täyttää aistit.
Kokemäellä mehuja ja hilloja valmistava Tommi Anttila kertoo, että lähiruokabuumia on kestänyt pari vuotta ja se on kiihtymään päin.
”Nyt erityisesti nuoret perheet ovat kiinnostuneet ruuan alkuperästä entistä enemmän.”
Myös maa- ja metsätalousministeriön lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen arvioi lähiruuan suosion kasvun jatkuvan.
”Kaikki tärkeimmät kaupparyhmittymät ovat oikeasti ottaneet ja ottamassa lähiruokaa valikoimaansa, koska se on lisäarvotekijä. Toki sille ei voi mitään, että osa kuluttajista perää halvinta hintaa jatkossakin, mutta muu porukka kaipaa juurevuutta, tietoa tuotteiden alkuperästä ja valikoimaan vaihtelua.”
Viljanen pitää halpuuttamisesta virinnyttä railakasta ruokakeskustelua hyvänä, koska vastareaktiot herättivät kaupparyhmittymät esittelemään, mitä loistavia kotimaisia tuotteita ja lähiruokaa niillä on valikoimissaan.
”Viime viikolla julkaistuun hallitusohjelmaan on hyvin vahvasti kirjoitettu lähiruoka- ja luomuohjelmien jatko, eli se on vahva signaali myös valtiovallan puolelta”, Viljanen lisää.
Tommi Anttila arvioi, että suurin uhka pientuottajille on kaupan omien tuotemerkkien laajeneminen. Hän kaipaa koko Suomen laajuista yhteistä lähiruokabrändiä, jossa voisi olla mukana kymmeniä tuottajia.
”Kaikki eivät kuitenkaan pääse omilla brändeillään esille, ja miten siinä sitten kilpailet Pirkan tai Rainbown kanssa.”
Anttila toivoisi myös tilojen suoramyynnille yhtenäistä brändiä Ruotsin ja Keski-Euroopan maiden malliin. Anttilan Tilan omassa myymälässä käy vuosittain 40 000 asiakasta.
”Jos suoramyynnilläkin olisi oma yhtenäinen brändinsä, tulija tietäisi heti, mihin ketjuun paikka kuuluu.”
Anttilan Tila järjestää elokuussa maalaismarkkinat, jonne ovat tervetulleita kaikki lähiruuan tuottajat ja käsityöläiset. Viime vuonna tapahtuma houkutteli paikalle noin 2 000 paikallisista yrittäjistä kiinnostunutta asiakasta.
Kirsi Viljasen mukaan lähiruuan kanavat monipuolistuvat ja vahvistuvat, ja se tuo lisää vaihtoehtoja niin kuluttajille kuin tuottajillekin. Maatilojen suoramyynnin ohella toinen ilmiö on tuottajien ja kuluttajien välille kehitetty Reko-jakelu. Tommi Anttila ennustaa siitä vielä isoa trendiä.
”Facebookissa on jo kymmeniä ryhmiä. Me toimitamme tuotteitamme Poriin kerran viikossa ryhmälle, jolla on Facebookissa yli 4 000 seuraajaa.”
Kauppojen hyllyille pääseminen vaatii tuottajalta oma-aloitteisuutta sekä sinnikästä, pitkäjänteistä työtä. Anttila sanoo, että logistiikka on yleensä pientuottajien pahin pullonkaula ja ongelma.
”Jonkin satasen tai kahden sadan euron toimitusta ei kannata pitkien matkojen päähän itse viedä.”
Anttila toivoisikin lähiruuan pyörittämiseen avuksi alueellisia tukkuja esimerkiksi jo olemassa olevien tukkujen yhteyteen.
”Jakelun ja tilausjärjestelmän kustannukset ovat pientuottajalla 25 prosenttia”, Anttila sanoo ja lisää: ”Kauppahan ei niitä kustannuksia maksa.”
Yli 20 vuotta toimineen Anttilan Tilan tuotteita on 160 kaupassa Pohjanmaalta Turkuun. Keskon oman kuljetuspalvelun ansiosta nyt niitä saadaan entistä helpommin pääkaupunkiseudullekin.
”Kesko hakee tilalta tuotteet ja hoitaa jakamiset kauppoihin. Pystymme toimittamaan tuotteita viitenä päivänä viikossa, ja ne ovat kaupassa päivän tai kahden toimitusajalla. Samaa vaihtoehtoa toivoisi S-ryhmänkin puolelle”, Anttila sanoo ja paljastaa, että Keslog Oy:n palvelu lohkaisee katteesta paljon vähemmän kuin aiemmat kuljetusmuodot.
Riitta Ryynänen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
