uutistausta Hukkuuko Talvivaara veteen vai velkoihin?
Miten käy Talvivaaralle? Hukkuuko se veteen vai velkoihin?
Velkoihin hukkuminen ei ole todennäköistä ihan lähiaikoina. Yrityssaneerausta valmistellaan täyttä päätä. Saneerausohjelman laatiminen ja hyväksyminen saattaa viedä vuoden tai ylikin.
Kaivoksella murskaus ja louhinta on keskeytetty, mutta biokasaliuotus toimii, ja metallitehdas on käynnissä. 530 palkollisesta on lomautettu toistaiseksi 246. Muilla on töitä kiireeksi asti.
Ilman uutta malmia tehdaskaan ei voi toimia kovin pitkään. Niinpä lomautetuille löytynee töitä, kunhan yhtiö löytää jostakin rahaa myös alkupään tuotannon käynnistämiseen.
Kaivosalueelle on varastoitu erilaisia vesiä kuusi miljoonaa kuutiota.
Elykeskus kielsi prosessivesien juoksuttamisen avolouhokseen ympäristöluvan vastaisena, ja pumppaus lopetettiin viikko sitten.
Yhtiön viestintäpäällikkö Olli-Pekka Nissinen sanoo, että juoksutus oli varotoimi. Sillä saatiin lisää tilaa varoaltaisiin.
Tilaa ei ole vieläkään liikaa, mutta akuuttia vaaraa veden tulvimisesta patojen yli ei ole.
Ongelmat pahenivat poikkeuksellisen sateisen ja leudon alkutalven takia. Virtaamat olivat paikoin kevättulvien tasolla. Viikonlopuksi ennustettu pakkanen auttaa.
Vaikeuksien tullen on tapana kysellä, kenen on vastuu.
Ympäristötuhojen osalta on tehty poliisitutkinta. Lähiaikoina ratkeaa, syytetäänkö jota kuta törkeästä ympäristön turmelemisesta.
Sijoittajat ovat saaneet osansa vastuusta.
Talvivaaran kaivosyhtiön pörssikurssi oli 4. tammikuuta 2011 tasan kaksi euroa. Keskiviikkona kurssiksi noteerattiin vajaat 8 senttiä. Kolmessa vuodessa sijoituksen arvosta on kadonnut siis 96 prosenttia.
UPM:n paperitehtaan lopettamisen aikoihin kaivos näytti lottovoittoa paremmalta.
Tehtaan tilalle nousseet uudet ja uudelleen sijoittuneet yritykset tarjoavat kyllä enemmän työpaikkoja kuin paperitehdas loppuaikoinaan. Yhteensäkin niissä oli kuitenkin vain puolet Talvivaaran luomista työpaikoista.
Nyt kun Talvivaara antaa työn ja toimeentulon tuhannen ihmisen sijasta alle kolmelle sadalle, uutta pelastajaa ei ole näköpiirissä. Joulukuussa Kainuun työttömyys oli maan pahinta, ja sen ennakoidaan pahenevan edelleen.
On aika ymmärrettävää, että Stop Talvivaara -tunnuksia ei kannata kainuulaisille enää esitellä. Toppi on turhan todellisen tuntuinen jo nyt.
Muillakin kaivoksilla on vaikeaa. Raahen kultakaivos ei ole tuottanut kultaa odotetusti, ja nyt odotetaan pelastaako yrityssaneeraus sen omistajan Nordic Minesin.
Sama tilanne on Lappland Goldminersilla, joka omistaa Pahtavaaran kultakaivoksen Sodankylässä. Rahat loppuivat myös Kolarin malmion omistajalta.
Joku jatkaa kaivosten toimintaa, vaikka vanhojen omistajien rahat loppuisivat. On arvioitu, että Pohjois-Suomen kaivoksiin sijoitetaan kolme miljardia euroa kolmen seuraavan vuoden aikana. Se olisi tuhat miljoonaa vuodessa.
Valtionkaan ei kannata panna pillejä pussiin. Ratayhteyksien parantamisella on jo kiire.
JOUKO RÖNKKÖ on MT:n toimittaja.
jouko.ronkko@
mt1.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
