”Emme halua olla reikä kartassa”
Metsänhoitoyhdistys Posion puheenjohtaja Kari Karasti on päätoiminen maanviljelijä ja sivutoiminen koneurakoitsija. ”Porot ovat harrastukseni”, sanoo Karasti, joka kuvattiin lokakuussa Suottaniemen poroerotusaidalla. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoPOSIO (MT)
Posion ja Kiimingin metsänhoitoyhdistykset haluavat oikaista virheellisen käsityksen, että ne olisivat kieltäytyneet MTK:n jäsenyydestä.
Näin ei ole, vaan yhdistykset ovat halunneet vielä harkita MTK:n jäsenyyttä.
”Eniten arvelutti MTK:n mallisäännöt sekä jäsenmaksu. Miten maanviljelijä–metsänomistajien tuplajäsenyys ohjeistetaan?” Posion metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Kari Karasti pohtii.
Posion metsänhoitoyhdistys jätti syyskuussa jäsenhakemuksen MTK:lle, mutta ei ole saanut vielä vastausta.
Yhdistyksen on vielä hiottava sääntöjään, jotta jäsenyys hyväksytään.
”Järjestöuudistusta vastaan harattiin. Nykymalli on ollut toimiva järjestelmä, mutta yksin ei voi jäädä”, Karasti toteaa.
Metsänomistajien edunvalvontaorganisaatiosta ulos jättäytyminen saattaisi vaikeuttaa yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa.
”Emme halua olla yksin reikänä kartassa.”
Valtuuston päätös hakea MTK:n jäsenyyttä oli yksimielinen.
Karastin mukaan metsäsertifiointi oli yksi tärkeä syy, joka puolsi MTK:hon liittymistä.
”Sertifikaatti on metsänomistajalle tärkeä. Ilman sitä puuta on vaikea saada myydyksi.”
Tähän saakka PEFC-ryhmäsertifikaattia on hakenut metsänomistajien liitto. Nyt MTK suunnittelee uutta mallia Metsäteollisuuden ja Suomen sahojen kanssa. Siinä haltija olisi uusi, yhteinen yhdistys.
Karastin mukaan MTK:n järjestöuudistusta enemmän mietityttää, miten metsänhoitoyhdistyslain muutos vaikuttaa yhdistyksen toimintaan.
”Millä korvataan, jos iso osa tuloista jää tulematta?”
Kiimingin metsänhoitoyhdistyksen valtuusto ottaa ensi keväänä MTK-jäsenyyden uuteen käsittelyyn.
”Kielteistä kantaa emme ole antaneet, vaan päätöstä mietitään vielä. On mahdollista, että haemme MTK:n jäsenyyttä”, yhdistyksen puheenjohtaja Pentti Jokikokko täsmentää.
Kiimingin yhdistyksessä jäsenmaksusta on keskusteltu.
”Todennäköisesti jäsenmaksu porrastetaan pienille, keskisuurille ja isoille metsätiloille”, Jokikokko pohtii.
Uuden Oulun alueella sijaitseva Kiimingin yhdistys on Jokikokon mukaan pienestä koostaan huolimatta aktiivinen.
”Metsänhoitopalvelut, neuvonta ja valtakirjakaupat säilyvät edelleen tärkeimpinä palveluinamme”, hän toteaa.
Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen valtuusto päättää syksyn aikana, aikooko se hakea MTK:n jäsenyyttä.
”Asiasta on keskusteltu positiiviseen sävyyn”, puheenjohtaja Markku Hatakka kertoo.
Vaikka keskusteluja on käyty myös MTK:n edustajien kanssa ”erittäin hyvässä hengessä”, Hatakka arvostelee tuottajajärjestöä siitä, ettei se ole tarpeeksi kuunnellut kentän ääntä.
”MTK vastustaa keskittämistä, mutta järjestöuudistus on hyvä esimerkki keskittämisestä”, hän sanoo.
Valtakunnallista ja Euroopassa aktiivisesti vaikuttavaa metsäedunvalvontaa kuitenkin tarvitaan, Hatakka painottaa.
Päijänteen metsänhoitoyhdistys irtautui metsänomistajien liitosta lähes kymmenen vuotta sitten. Se on rakentanut omaa palveluketjuaan jo pitkään.
”Meillä on vahva brändi ja tuotemerkki. Taimilogolla ei ole meille merkitystä.”
MTK on kuitenkin brändikoulutuksissaan painottanut, että kaikilla järjestöön kuuluvilla metsänhoitoyhdistyksillä pitää olla yhtenäinen ilme logoista ja sähköpostiosoitteista lähtien.
SUVI NIEMI
Järjestöuudistusta vastaan
harattiin. Nykymalli
on ollut toimiva järjestelmä,
mutta yksin ei voi jäädä.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
