Liikenneverkon korjausvelan maksu vie vuosia ja vaatii viisautta
Liikenneväylien korjausvelka on liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan niin paha, ettei käänne parempaan tapahdu hetkessä.
”Tarvitaan hyvää harkintaa ja viisautta siinä, että verkoston heikkeneminen saadaan ihan ensin pysäytettyä”, hän sanoo.
Edellisellä hallituskaudella tehtiin tarkka selvitys korjausvelasta, joka on yhteensä 2,4 miljardin euroa.
Vain osa siitä saadaan katettua tällä hallituskaudella. Väylästön kärkihanke on 600 miljoonan suuruinen. Sen päälle liikenneinvestoinneista siirretään noin 350 miljoonaa perusväylänpitoon ja yksityisteille.
Liikennevirasto arvioi paraikaa koko maan korjauskohteita. Niistä valitaan kiireellisimmät vuosille 2016–2018.
Valinta on vaikeaa, mutta Bernerin mukaan luokittelu tehdään hyvin systemaattisesti.
”Katsotaan, mitkä ovat elinkeinoelämän ja työssäkäynnin tarpeet. Arvioidaan turvallisuutta ja ympäristönäkökulmaa. Lisäksi pitää katsoa, mikä on investointien vaikuttavuus.”
Tuore ministeri on ehtinyt huomata myös, että nykyinen toimintamalli henkilöliikenteen järjestämiseksi on kestämätön. Maaseudun linja-autoliikenne on kuihtunut olemattoman partaalle, VR:llä on meneillään yt-neuvottelut ja maakuntien lentokenttiä suljetaan.
Haja-asutusalueille tarvitaan toimivat liikennepalvelut. Oma lukunsa on matkailu, josta kaavaillaan uutta viennin veturia.
”Miten voisimme toimia niin, että yrittäjillä on tila toimia ja valtio toimii vajavaisuuksien paikkaajana siellä, missä tarvitaan? Nyt se on enemmänkin toisinpäin: valtio toimii keskiössä ja yksityinen sektori paikkaa.”
”Sen seurauksena kaikki ovat vähän tyytymättömiä. Yritykset voivat huonosti, eikä julkinen sektori ole osannut tuottaa palveluita riittävän tehokkaasti.”
Hän kannustaa miettimään, mitä hyötyjä viestintäsektorin vapauttamisesta on seurannut. Suuren porun saattelemana valtio vetäytyi vähitellen puhelin- ja tietoliikennemarkkinoilta.
Nyt asiakas voi helposti vaihtaa operaattoria, jos hän ei ole tyytyväinen. Suomalaisilla on Euroopan halvimmat puhelut ja kattavimpiin kuuluvat verkot.
Ministeriössä valmistellaan henkilöliikenteen kokonaisarviointia. Se ohjaa tulevaisuudessa niin investointeja kuin linja-auto-, juna-, taksi- ja lentoliikenteen kehittämistäkin.
Raskaan liikenteen tilanne on ministerin mukaan parempi, koska se toimii selvemmin elinkeinojen ehdoilla.
Hän perää yrittäjyyttä ja vapaampaa kilpailua, ei kertarysäyksellä vaan vähitellen kohti yritysvetoisuutta.
”Tavoitteena on oltava paras mahdollinen palvelu kohtuulliseen hintaan.”
”Jos emme saa maaseudulla ihmisten tukea uusille ratkaisuille, pääkaupunkiseutu nimenomaan vie ja muut sopeutuvat.”
Linja-autoliiton ehdotus palvelusetelin laajentamisesta henkilöliikenteeseen on ministerin mielestä askel oikeaan suuntaan. Samanlaisia aloitteita ja ennen kaikkea avoimuutta tarvittaisiin runsain mitoin lisää.
Digitalisaation kautta päästäisiin Bernerin mukaan jo lähiaikoina yhtenäisiin maksujärjestelmiin.
”Mutta se edellyttää yhteistyötä yrittäjien ja myös eri liikennemuotojen kesken, ei pelkästään valtion ja kuntien kesken”, hän toteaa.
Viesti menee erityisesti suurten kaupunkiseutujen liikenneyhtiöille, jotka pitävät kiinni erillisistä maksukorteistaan.
Kaijaleena Runsten
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
