Yle: 400 saimaannorpan rajapyykki on ylittymässä – norppien pesärauha julistettiin tänään

WWF:n perinteisen saimaannorpan pesärauhan julistivat tänään luontotoimittaja Kimmo Ohtonen ja näyttelijä Pirjo Heikkilä, jotka osallistuivat norpan poikasten turvaksi tehtyjen apukinosten kolaamiseen. Kuva: WWF, Joonas Fritze

Viime talvena Saimaalla eli Metsähallituksen arvion mukaan 380 saimaannorppaa. Tänä keväänä kuutteja voi syntyä jopa 90, kertoo Yle.

Neljä vuosikymmentä sitten tavoitteeksi asetettu 400 norpan raja on ylittymässä melkoisella varmuudella tänä keväänä.

"Kyllä tässä pitää olla iloinen ja kiitollinen. Suuri kiitos kuuluu siitä, että Saimaan alueen ranta-asukkaat, kalastajat ja mökkiläiset ovat ottaneet norpan omakseen ja tehneet töitä sen suojelun eteen", Saimaannorpan suojelutyöryhmän puheenjohtaja Pekka Häkkinen sanoo.

WWF:n perinteinen saimaannorpan pesärauha julistettiin tänään. Kunnian julistamisesta saivat luontotoimittaja Kimmo Ohtonen ja näyttelijä Pirjo Heikkilä, jotka osallistuivat norpan poikasten turvaksi tehtyjen apukinosten kolaamiseen.

Pesärauhan julistuksen tarkoituksena on kehottaa ihmisiä välttämään kaikkea liikkumista selkävesien luotojen ja saarien lähellä. Pesärauha julistetaan helmikuussa, kun norpat etsivät sopivia pesäpaikkoja ja ovat hyvin herkkiä häiriölle.

Apukinoksia kolattiin Saimaalle kaikkiaan noin 280 kappaletta Metsähallituksen johdolla.

Erittäin uhanalainen saimaannorppa synnyttää poikasensa lumipesään, jonka se tekee rantakinoksiin. Tänä vuonna lunta ei kinostunut ajoissa riittävästi, minkä takia Metsähallitus teki päätöksen apukinosten kasaamisesta koko Saimaalle.

Tänä vuonna Saimaa jäätyi myöhään, ja tammikuun lopussa runsas vesisade sulatti lumet jäältä. Onneksi helmikuun alussa saatiin talvisemmat olosuhteet ja lisää lunta, mikä helpotti apukinostöiden jatkamista.

Viime hetkellä myös luonnonkinoksia on muodostunut parhaiten kinostaville suurten selkien rannoille, kertoo suojelubiologi  Miina Auttila Metsähallituksen luontopalveluista.

Apukinoksia on tehty nyt viitenä peräkkäisenä talvena. Kolaamiseen osallistuivat aiempien vuosien tapaan Metsähallitus, WWF, Itä-Suomen yliopisto ja suuri määrä vapaaehtoisia.