Suomen Nato-lähettiläs: ”Naton merkitys Suomen turvallisuudelle on kasvanut”
Turvallisuudentunne ei lisäänny, jos sauvakävelyllä tulee vastaan aseistautuneita sotilaita, Suomen Nato-edustuston johtaja Piritta Asunmaa sanoo.
"Ilmastonmuutos ja tarttuvat taudit ovat luoneet uudenlaisia uhkia", tietää Piritta Asunmaa. Kuva: Juha RoininenSuomi ei ole syrjässä maailman tapahtumista. Terrorismin uhka on todellinen meilläkin.
”Se on nähty Turussa. Terrorismi puhuttaa paljon eurooppalaisia ja se on todellisuutta jo miljoonille”, Suomen Nato-edustuston päällikkö Piritta Asunmaa tietää.
Brysselissäkin on edelleen sotilaita kadulla parin vuoden takaisen terroristi-iskun jäljiltä.
”Sillä halutaan antaa kansalaisille turvallisuudentunne. Minun turvallisuudentunnettani ei kyllä lisää, että käydessäni sauvakävelyllä puistossa tulee vastaan sotilaita konepistoolien kanssa.”
Naton puolustusministerikokouksessa on käsitelty juuri tällä viikolla hybridivaikuttamista ja sotilaallista liikkuvuutta. Suomi seuraa keskusteluita aktiivisesti.
”Turvallisuusympäristö on muuttunut. Uhkat ovat moninaisia. Ei voida sulkea pois edes sotilaallisen konfliktin mahdollisuutta, mutta samaan aikaan ilmastonmuutos ja tarttuvat taudit ovat luoneet aivan uudenlaisia uhkia”, kuvailee Suomen Nato-lähettiläs.
Asunmaa muistuttaa, että Suomen on pystyttävä vastaamaan kaikkiin mahdollisiin uhkiin.
”Suomessa on totuttu liikkumaan rauhallisin mielin ulkona ja elämään arjessa. Se halutaan turvata. Konepistoolit eivät ole meidän arkeamme.”
Suomi on ollut Naton kumppanimaa vuodesta 1994. Jo vuonna 1998 perustettiin edustusto, jonka tehtävä on edustaa Suomea Natossa.
”Edustamme Suomea niissä kokouksissa, joihin Suomi kutsutaan. Ne voivat koskea esimerkiksi kriisinhallintaoperaatioita. Suomi on nyt mukana Kosovossa ja Afganistanissa ja menossa mukaan Irakin koulutusoperaatioon.”
Suomen edustustossa työskentelee parhaillaan 19 henkilöä, joista neljä on diplomaatteja, kaksi puolustusministeriön virkamiehiä, kuusi sotilaita, yksi siviilivalmiusasiantuntija, yksi viestintäkoordinaattori, kolme assistentteja ja yksi autonkuljettaja.
”Ilman autonkuljettajaa emme tulisi toimeen, sillä joudumme kulkemaan kaiken aikaa oman edustustomme ja Naton päämajan väliä. Välimatkaa on vain kilometri, mutta se on yllättävän pitkä matka.”
Suomen Nato-edustusto seuraa paitsi Natoa ja raportoi Suomen suuntaan myös viestii Naton suuntaan Suomen ajatuksia.
”On tärkeää, että Nato ymmärtää miten Suomi näkee asiat: miksi vakaus on meille tärkeää. Meidän kumppanuutemme Naton kanssa on syventynyt , ja Naton merkitys Suomen turvallisuudelle on kasvanut.”
Suomi on päässyt Ruotsin kanssa Naton huippukokouksiin mukaan päämiestasolla vuosina 2016 ja 2018. Naton päämiesten illalliselle on kutsuttu myös presidentti Sauli Niinistö.
”Kumppanuus elää ja heijastaa ajassa tapahtuvia muutoksia.”
Asunmaalta kysytään usein, aikooko Suomi hakea Naton jäseneksi ja koska se tapahtuu. Vastaus tulee diplomaatin suusta: ”Suomelle on ollut tärkeää, että olemme teknisesti yhteensopivia. Minusta olemme nyt riittävän lähellä, jotta voimme tehdä molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä.”
Jotta Natoon voisi lähettää hakemuksen, pitäisi Suomessa olla asialle poliittinen tahtotila ja kansan tuki. Lisäksi Naton pitäisi haluta vastaanottaa hakemus.
”Me tiedämme, mitä enemmistö suomalaisista ajattelee Naton jäsenyydestä. Pitäisi olla myös 29 Natomaan yhteinen tahtotila ottaa uusi jäsenmaa joukkoon.”
Asunmaa luettelee pitkän listan kansainvälisen puolustusyhteistyön asioita, joita Suomi tekee. Tuoreimpana on juuri allekirjoitettu kaksivuotinen sopimus Norjan kanssa. Vastaavat sopimukset on Ruotsin ja Yhdysvaltain kanssa.
”Me näemme kansainvälisen puolustusyhteistyön tärkeänä osana meidän oman puolustuskykymme vahvistamista.”
Yksi asia herättää kansainvälisesti aina uteliaisuutta: Suomen asevelvollisuus.
”Sen ansiosta meillä on muiden silmissä uskottava puolustus. Suomi on yksi niitä maita Euroopassa, jotka vakavimmin panostavat puolustukseen. Suomen reservi on suurempi kuin Saksan.”
Asunmaa voi kertoa suomalaisten asevelvollisuuden merkityksestä lähes omakohtaisesti, sillä hänen molemmat poikansa ovat suorittaneet asevelvollisuutensa armeijassa.
”Suomen yleinen asevelvollisuus koskettaa lähes kaikkia perheitä. Yli 80 prosenttia nuorista miehistä suorittaa armeijan. Edes se ei ole poikkeus, että asutaan ulkomailla. Sitä varten mennään Suomeen suorittamaan armeija.”
Asevelvollisuus tuo erityisesti ulkomailla paljon asuneiden perheiden nuorille kosketuspinnan suomalaiseen yhteiskuntaan.
”Pidän tärkeänä myös naisten mahdollisuutta suorittaa armeija. Nykyinen järjestelmä on siltä osin hyvä. Naisten armeijan suorittaminen on taas nousussa.”
Piritta Asunmaa on syntynyt Oulussa, mutta muutti jo lapsena Helsinkiin. Asunmaa valmistui Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta maisteriksi vuonna 1990.
”Aloitin vuonna 1992 ulkoministeriössä. 26 vuoteen on mahtunut aika paljon.”
Ensimmäinen ulkomaankomennus oli Pariisiin 1993–1997. Sen jälkeen Asunmaalla oli tilaisuus opiskella Enassa, Ranskan hallintokorkeakoulussa.
”Sitten olin Suomessa neljä vuotta ministerin virkamiesavustajana. Vuonna 2003 taas ulkomaille, Washingtoniin, mistä tulin 2005 Brysseliin.”
Vuodesta 2009 vuoteen 2011 Asunmaa työskenteli Helsingissä ulkoministeriön viestintäosastolla, mistä palasi jälleen Brysseliin Suomen edustajaksi EU:n poliittisen ja turvallisuusasioiden komiteaan. Vuonna 2015 Asunmaa nimitettiin Suomen Nato-edustuston päälliköksi.
”Minun urani johtolangaksi on asettunut ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Se on ollut aina lähellä sydäntä.”
Piritta Asunmaa on malliesimerkki nykypäivän suomalaisesta diplomaatista.
”Diplomaattiuralla on jo yli puolet naisia. Suomi on siinä edelläkävijä. Suurlähettiläistäkin jo puolet on naisia. Naisia lähetystöjen ykköspaikoilla on tällä hetkellä muun muassa Washingtonissa, Lontoossa, Berliinissä ja Tukholmassa.”
Diplomaattien naisistuminen ei ole tapahtunut sattumalta eikä huomaamatta. Ulkoministeriön kansainvälisten asioiden kurssilla on ollut naisenemmistö jo 1980-luvulta lähtien.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
