Soita ennallistava Hiilipörssi tekee verrattain kallista, mutta pitkäkestoista hiilensidontaa

Juutinsuon vanhoihin ojiin rakennellaan kahdessa vuodessa yli 4 000 patoa. ennallistaminen maksaa noin 250 000 euroa, josta Pohjois-Karjalan elykeskus maksaa enintään 150 000 euroa. Loput jäävät Hiilipörssin kustannettavaksi. Kuva: Lari Lievonen

Anne Lindeberg-Piiroinen ja Risto Sulkava odottavat innolla näkevänsä ennallistamisen tuloksia. Vesitalouden luonnonmukaistaminen palvelee lintuja ja suokasveja hyvinkin pian. 

Kaivinkone myllää lumihunnulla kuorrutettua turvetta. Ensi näkemältä ei uskoisi, että tässä pelastetaan ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta. Käynnissä on aikoinaan ojitetun Juutinsuon ennallistaminen Kiteellä. Tavoite on tehdä kahdessa vuodessa yli 4 000 patoa suo-ojiin 300 hehtaarin alueella.

Asialla on Suomen luonnonsuojeluliiton Hiilipörssi, joka kerää kuluttajilta rahaa ojitettujen soiden hiilipäästöjen vähentämiseen.

Hiilipörssin asiantuntija Risto Sulkava vakuuttaa, että soiden ennallistaminen on pitkälle tulevaisuuteen tehokkain keino leikata maankäytön hiilidioksidipäästöjä.

Soiden hiilivarasto on valtava. Pelkästään Etelä-Suomessa soihin on sitoutunut noin kaksi miljardia tonnia hiiltä. Se on 500 kertaa enemmän kuin Suomen liikennesektorin vuotuiset päästöt.

Sulkavan mukaan kymmensenttinen turvekerros sitoo hehtaarille yhtä paljon hiiltä kuin täysikasvuinen puusto. Varastopotentiaali on valtava.

Mitään halpaa lystiä suon ennallistaminen ei ole, sillä yhden hiilidioksiditonnin sitominen maksaa Hiilipörssissä liki 300 euroa. Sillä saa ennallistettua 0,4 hehtaaria. Ennallistamalla kolme neljä hehtaaria kuluttaja voi hyvittää omat vuosittaiset hiilidioksidipäästönsä.

Sulkava ei pidä hintaa kalliina, sillä hiilensidonta kertautuu vuosittain. Voi ajatella, että kertamaksulla hiilidioksidipäästöt hyvitetään loppuelämäksi. Jos ojitettua suota ei ennallistettaisi, siitä vapautuisi valtavasti hiilidioksidia vuodesta toiseen. Lisäksi kasvava turve ja muu kasvillisuus sitovat ajan mittaan lisää hiiltä.

Sulkava pitää monia muita kompensaatiopalveluita markkinoivia yrityksiä hölynpölynä.

"Jos joku taho väittää kompensoivansa kaukolennon päästöt kymmenellä eurolla, se valehtelee."

Hiilipörssi ei halua käyttää sanaa kompensointi, koska mikään hanke maailmassa ei vielä täytä kompensoinnin tieteellisiä ehtoja.

Mitä sitten tapahtuu, kun ojat on tukittu? Sulkava arvioi, että riekko voi palata suolle pesimään hyvinkin pian. Myös suokasvillisuus alkaa elpyä heti, kun vesitalous saadaan luonnolliseksi.

Jatkossa ravinnepäästöt pienenevät nykyisestä, mistä niukkaravinteinen Karjalan Pyhäjärvi kiittää.

Kasvihuonekaasupäästöihin tulee aluksi piikki, kun metaania ja typpioksiduulia purkautuu. 10–30 vuodessa ennallistaminen alkaa toden teolla palvella ilmastoa.

”Ensi alkuun metaanin vaikutus voi kumota hyödyt, mutta tätä tehdään tuleville sukupolville”, Sulkava painottaa ja huomauttaa, että metaani on ilmakehässä lyhytikäinen kaasu, kun taas hiilidioksidia ei tahdo saada pois millään.

"Joissakin ilmastotoimissa hätäillään, mikä on pahimmillaan kuin pissisi housuun pakkasella. Tehdään joku toimenpide, joka aluksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä mutta pidemmällä aikavälillä lisää niitä."

Esimerkkinä Sulkava mainitsee kunnostusojituksen, joka aluksi pienentää metaanipäästöjä, mutta jatkossa lisää hiilidioksidin vapautumista. Ennallistaminen toimii juuri päinvastoin.

Metsänomistaja Anne Lindeberg-Piiroinen saapastelee suollaan katsomassa kaivurin jylläämistä. Hänellä on yhteismetsä kolmen lapsensa kanssa.

Juutinsuo on aikoinaan ojitettu puuntuoton maksimoimiseksi. Nyt kuitenkin on selvää, ettei vanhoja ojia lähdetä kunnostamaan ja kitukasvuisia puita lannoittamaan epävarmojen metsätulojen toivossa.

"Oma nuoriso potee ilmastoahdistusta. Emme epäröineet hetkeäkään, vaan halusimme ennallistaa suon."

Vaikka metsänomistaja ei saa ennallistamisesta korvausta, säästää hän kunnostusmaksut ja saa pienet puukauppatulot, kun puustoa poistetaan ennallistettaessa.

Lindeberg-Piiroisen mukaan suon avo-osuudella kasvaa runsaasti hillaa ja maisema on kaunis. Pian suo saa rauhan iäksi.

• Luonnontilaiset suot sitovat keskimäärin 240–300 kiloa hiiltä hehtaarille vuodessa. Hiilidioksidiksi muunnettuna se on 890–1 110 kiloa.
• Väli-Suomessa sijaitsevat ojitetut suot vuotavat hiiltä ilmakehään noin 1 500 kiloa hehtaarilta vuodessa. Määrä vastaa 5 550:tä kiloa hiilidioksidia.
• Ennallistamalla kolme neljä hehtaaria ojitettua suota keskiverto suomalainen voi hyvittää vuotuiset päästönsä, noin 10 000 kiloa hiilidioksidia.
• Suomessa on 2,5 miljoonaa hehtaaria ennallistamiseen sopivia, puuntuotannollisesti kannattamattomia soita.
• Hiilipörssi on tehnyt ennallistamistöitä noin kymmenessä kohteessa.
• Hiilen kertymisen arviot perustuvat pääosin Geologian tutkimus­­- keskuksessa työskentelevän erikoistutkijan Jukka Turusen ja hänen kollegoidensa laskelmiin.
• Lähde: Hiilipörssi