Pakokaasut ja katupöly tappavat vuosittain ennenaikaisesti muutaman sata suomalaista – typpidioksidin määrä putosi koronan myötä

Länsiväylän liikennettä 19.3., päivä poikkeustilan alkamisen jälkeen. Uudenmaan rajojen sulkeminen vähensi liikennettä pääkaupunkiseudulle entisestään. Kuva: Jaana Kankaanpää

Koronaviruksen vähentämät liikennemäärät ovat parantaneet kaupunkien ilmanlaatua. Ilmatieteen laitoksen mukaan ilman typpidioksidipitoisuus on laskenut Suomessa 40 prosenttia poikkeustilan astuttua voimaan 18.3.

Normaalisti typpidioksidin arvioidaan aiheuttavan Suomessa vuosittain noin 240 ennenaikaista kuolemantapausta.

Lyhytaikainenkin altistuminen typpidioksidille ja katupölylle voi ärsyttää hengityselimiä aiheuttaen yskimistä ja pahentaen astmaoireita.

Vähentyneestä liikenteestä huolimatta katupöly heikentää nyt monin paikoin ilmanlaatua.

Katujen puhdistus on käynnissä suuressa osassa maata ja voimakkaat tuulet ovat nostattaneet katupölyä hengitysilmaan. Katupöly on pääasiassa autojen renkaiden jauhamaa asfalttia ja hiekoitushiekkaa. Erityisesti nastarenkaat rouhivat ilmaan hiukkasia.

Suomessa katupölyn pienhiukkasten arvioidaan aiheuttavan vuosittain noin 57 ennenaikaista kuolemantapausta.

Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta voi tarkistaa ajantasaisen ilmanlaatutilanteen.

Lue myös:

Pelastaako koronaepidemia enemmän ihmisiä saasteilta kuin se tappaa virukseen? Kiinassa on kuollut tuhansia, mutta pelastuneita mitataan kymmenissä tuhansissa

Muuttaako korona elämäntyyliä kestävämmäksi? Katso tästä, paljonko päästöt vähentyvät etätöiden ja kotoilun myötä