Maailman suurin panimo luottaa suomalaiseen osaamiseen mäskin ja olkien jalostamisessa tekstiileiksi, kosmetiikaksi ja elintarvikkeiksi - Ympäristö - Maaseudun Tulevaisuus
Ympäristö

Maailman suurin panimo luottaa suomalaiseen osaamiseen mäskin ja olkien jalostamisessa tekstiileiksi, kosmetiikaksi ja elintarvikkeiksi

Suomalainen yritys CH-Bioforce on kehittänyt uudenlaisen biomassan käsittelymenetelmän.
Jaana Kankaanpää
Mäskistä voi jalostaa vaikka mitä, kuten elintarvikkeita, kosmetiikkaa tai lääkkeitä.

Maailman suurin panimoyritys AB InBev on värvännyt joukkoihinsa suomalaisen start-up-yrityksen CH-Bioforcen suunnittelemaan oluenvalmistuksen sivuvirtojen hyödyntämistä.

Sivuvirrat, kuten mäski tai ohran olki, voidaan suomalaisteknologian avulla prosessoida esimerkiksi elintarvikkeiden, kosmetiikan, lääkkeiden, tekstiilien tai pakkausteollisuuden raaka-aineiksi.

"Olemme kehittäneet täysin uudenlaisen fraktiointimenetelmän, jonka raaka-aineena on mahdollista käyttää lähes mitä tahansa biomassaa", kertoo Sebastian von Schoultz, yksi CH-Bioforcen perustajista ja teknologian kehittäjistä.

Prosessissa erotellaan biomassan kaikki kolme jaetta: selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini. Näitä voidaan käyttää öljy- ja ruoka-ainepohjaisten raaka-aineiden tilalla useissa eri käyttötarkoituksissa.

"Tuottamamme selluloosa on niin hyvälaatuista, että se voidaan jalostaa tekstiileiksi. Lopputuote voi olla t-paita, pyyhe tai vaikkapa ostoskassi", von Schoultz kertoo yrityksen tiedotteessa.

Panimojätti AB InBevin tunnetuimpia olutmerkkejä ovat Budweiser, Beck’s ja Corona.

Lue lisää

Kasvisruokabuumi tekee viljasta entistä tärkeämmän osan suomalaisten ruokavaliota

Fazerille kaura on iso ja globaali bisnes – tuotannosta liki 70 prosenttia menee vientiin

Suomalaiselle viljalle olisi kysyntää, mutta teollisuudesta uhkaa tulla menekille pullonkaula

Teurastamot vastaavat kokeille: Lampaasta otetaan talteen kaikki lain sallimat osat kiveksiä myöten — kielen irrottaminen liian vaikeaa