Ympäristö

"Jos valtio suojelee, täytyisi sen myös maksaa: Majavien aiheuttamat vahingot voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin vuodessa"

Punkalaitumella asuva Matti Koivula käy kilpajuoksua majavien kanssa. Tänä vuonna ne ovat kaataneet kymmeniä kuutioita puuta ja uhkaavat jatkuvasti nostattaa vedet pelloille ja teille.
Tero Pajukallio
Matti Koivula arvioi, että majavat ovat kaataneet tänä vuonna puita useiden kymmenien kuutioiden verran. Hän on oppinut, että jos kaadettuja runkoja ei heti vie kauemmas pinoon, majavat raahaavat ne tai osia puista ojaan. Haavat ovat majavien herkkua.

Viljelijä Matti Koivula saapastelee Punkalaitumen Vanttilan kylän halki virtaavan Rekiojan viertä ja katselee yön aikana kaadettuja haapoja ja koivuja.

"Näistä olisi voinut kasvaa järeitä ja saada jopa vanerikoivua", Koivula pohtii ja kyykistyy poimimaan kannon tyveltä muutaman lastun. Ne ovat terävien talttahampaiden järsimiä.

Asialla ovat olleet vuonna 2012 alueelle muuttaneet majavat. Jos rungot jätetään makaamaan niille paikoilleen, löytyvät ne pian ojasta. Koivula arvioi, että tänä vuonna majavat ovat kaataneet kymmeniä kiintokuutioita puita ja useamman vuoden aikana reippaasti yli sata.

Koivula kertoo käyttäneensä tänä vuonna yli 20 työpäivää majavien patojen purkamiseen. Se on ilmaista työtä, joka on vain pakko hoitaa, jottei vesi nouse hänen yläjuoksulla sijaitseville pelloilleen.

Talkoisiin on osallistunut kaivurillaan myös viljelijä, metsästäjä Timo Suonpää, joka vuokraa peltoja Rekiojan varrella.

Asialla on euroopanmajava, jota ei saa metsästää vapaasti. Kyseiseltä ojanpätkältä, jonka vaikutuspiiri ulottuu 36 hehtaarille, on ammuttu kaksi yksilöä, mutta se ei paljon kymmenien majavien yhdyskuntaa hidasta. Tuhojen määrästä ja laajuudesta Koivula ja Suonpää ovat päätelleet, että majavia täytyy olla suuri joukko.

"Ylisuurta pistekohtaista majavakantaa pitäisi pystyä säätelemään nykyistä nopeammin ja tehokkaammin," Koivula painottaa.

Maanomistajien mielestä olisi oikeus ja kohtuus, että majavien aiheuttamasta vaivasta ja haitoista maksettaisiin korvausta.

"Jos valtio suojelee, täytyisi valtion myös maksaa. Yksittäisen viljelijän kärsimät vahingot voivat nousta tuhansiin, jopa kymmeniintuhansiin euroihin vuodessa", Koivula arvioi ja selventää, että peltojen lisäksi tulvat uhkaavat kahta tietä.

"Tällä osuudella pellot ovat niin alavia, ettei nousevasta vedestä synny kosteikkoja tai altaita, vaan pelloille levittäytyvä järvi", Koivula viittilöi Rekiojan alajuoksulle.

"Sadon menetyksen ohella tulviva vesi aiheuttaisi haittoja maan rakenteelle ja salaojille, levittäisi mahdollisesti hukkakauraa, kuljettaisi lietettä vesistöihin, tuhoaisi puustoa ja aiheuttaisi kohtuuttomasti ylimääräistä työtä", Koivula luettelee.

Suonpää arvelee, että lietteen kerääntymisen takia myös oja pitäisi ruopata uudelleen.

Viljelijät jäävät jännityksellä odottamaan, mitä tapahtuu nyt marraskuussa, kun majavien patoja ei saa lokakuun jälkeen enää purkaa. Seuraavan kerran majavien toimiin saa puuttua vasta kesäkuun 15. päivä. Siinä vaiheessa peltoja on myöhäistä pelastaa tulvan alta.

Erityisen ongelmallisissa paikoissa sijaitsevien patojen purkamiseen myönnetään poikkeuslupia ympäri vuoden. Sellaisia toki yritetään hakea.

Epätoivon hetkellä Koivula kertoo kysyneensä maa- ja metsätalousministeriöstä neuvoa, mitä Vanttilan majavaongelmalle pitäisi tehdä, mutta vastausta ei ole kuulunut.

Lue lisää: Miksi majavatuhoista ei makseta korvauksia? Näin ministeriö vastaa

Tero Pajukallio
Majavien patoja ilmestyy Rekiojaan sitä mukaa, kun niitä hävitetään.
Lue lisää

Miksi majavatuhoista ei makseta korvauksia? Näin ministeriö vastaa

Raportti: Luonnon monimuotoisuus heikentynyt ja vain joka neljännen lajin tilanne suotuisa Euroopassa – linnuille uhkana maatalous

Metsästäjien apua tarvitaan majavanpesien laskennassa ja näytteiden keruussa

Suomessa siedetään majavia huomattavasti vähemmän kuin Ruotsissa – katso kuvia majavan padoista, jotka lisäävät luonnon monimuotoisuutta