Ympäristö

Maanomistajat saivat Sotkamoon odotetun maisemanhoitoalueen – status ei rajoita hakkuita tai muuta elinkeinotoimintaa

Naapurinvaaran kyläläiset ovat torjuneet vieraslajeja ja raivanneet pusikoita saadakseen alueesta Suomen viidennen valtakunnallisen maisemanhoitoalueen.
Kari Salonen
Maisemaa Naapurinvaaran laelta kuvattuna. Maisemanhoitoalue ulottuu 2 800 hehtaarille.

Sotkamon Naapurinvaaraan perustettiin Suomen viides valtakunnallinen maisemanhoitoalue. Valtaosa alueen maista on yksityisten omistamia.

Naapurinvaaran kyläyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Koski kertoo, että virallisesta maisemanhoitoalueen statuksesta on pelkästään hyötyä. Hoitosuunnitelma sisältää vain suosituksia, ei määräyksiä. Elinkeinoille ei koidu rajoituksia.

Luonnonsuojelulain mukaisen maisemanhoitoalueen toivotaan parantavan Naapurinvaaran imagoa ja houkuttelevan paikalle matkailijoita. Kylällä on vastikään kunnostettu luontopolkukin.

Suuri kannustin statuksen hakemiselle oli Kosken mukaan ympäristöministeriön tuki. Jatkossa valtio tukee maisemanhoitoa Naapurinvaarassa noin 10 000 eurolla vuodessa. Myös kunta on kantanut kortensa kekoon palkkaamalla työvoimaa maisemien hoitoon.

Koski arvelee, että myös yritysten, viljelijöiden ja muiden asukkaiden voi olla helpompi saada tukia maisemanhoitoalueelle esimerkiksi rakennusten kunnostamiseen.

Kyläyhdistys teki hakemuksen ely-keskukselle 2013. Kosken mukaan prosessi ei ole missään vaiheessa herättänyt paikallisissa vastustusta.

Maisemanhoitoalueeksi nimeämistä odotellessa Naapurinvaarassa on niitetty ja kitketty talkoilla vieraslaji jättipalsamia sekä raivattu perinnemaisemia.

"Perinnemaisemat ovat tapetilla ja niitä pitäisi hoitaa koko EU-alueella. Meillä niitä on paljon. Maisemaamme ja työtä, jota sen eteen on tehty, arvostetaan valtakunnan tasolla", Koski toteaa tyytyväisenä.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen luonnehti tiedotteessa Naapurinvaaraa tärkeäksi lisäksi maamme kattavaan maisemanhoitoalueiden verkostoon.

"Maisemanhoitoalueen perustaminen edellyttää sekä vahvaa tahtoa että hyviä valmiuksia paikallisen kulttuuriperinnön vaalimisessa. Naapurinvaaralta ja Sotkamosta niitä on löytynyt esimerkillisesti."

Naapurinvaaran hoito- ja käyttösuunnitelmassa Vaaroista kaunein nähdään uhkina käytöstä poistuneiden peltojen pusikoituminen, maisemien umpeenkasvu sekä vieraslajien leviäminen.

Suositeltavia hoitotoimenpiteitä ovat muun muassa pienpuuston ja vesakon raivaus, laidunnus, niitto sekä perinteisten lepikkohakojen ylläpito.

Hakattaessa metsää vaara-alueella, suositellaan arvioimaan käsittelyn vaikutukset kauko- ja lähimaisemiin. Uudistusala voidaan suorien linjojen sijasta suunnitella myötäilemään maastonmuotoja.

Peltojen metsitystä ei suositella maisemallisesti tärkeille alueille. Vaihtoehdoksi tarjotaan pellon kehittämistä niittynä tai riistapeltona.

Ympäristöneuvos Tapio Heikkilä ympäristöministeriöstä kertoo, että maisemanhoitoalueiden perustamisessa oleellista on, että aloite tulee asukkailta, eikä hanke kohtaa vastustusta.

"On käynyt niinkin, että hyvässä hengessä aloitettu valmistelu on kohdannut epäluuloja. Sellaisilla alueilla prosessi on keskeytetty."

Heikkilän kokemuksen mukaan maisemanhoitoalueen status vahvistaa alueiden vetovoimaa sekä tukee kylien säilymistä ja perinteiden vaalimista. Suosittua on ollut muun muassa vanhojen aittojen ja hirsirakennusten korjaaminen.

"Syrjäisillä seuduilla on käynnissä pudotuspelin henki. Tarvitaan kaikki konstit, että tulevaisuus näyttäisi paremmalta", Heikkilä muotoilee.

Katso tästä Suomen muut maisemanhoitoalueet.

Naapurinvaaran maisemanhoitoalue

  • Laajuudeltaan 2 800 hehtaaria.
  • Lähes kokonaan yksityisomistuksessa.
  • Maatiloja kymmenkunta ja peltoja viljelyssä noin 470 hehtaaria.
  • Perinnelaitumia 74 hehtaaria ja muita perinnebiotooppeja yli 200 hehtaaria.
  • Ympäristöministeriö tukee maisemanhoitoa noin 10 000 eurolla vuodessa.
  • Asukkaita 400. Kyläkoulua käy noin 40 oppilasta.
Lue lisää

Laidunnus on monelle nykyisin vieras asia – tiedottaminen vähentää väärinymmärryksiä, neuvoo tuore opas

Naudat ovat hoitaneet 10 vuotta arvokasta jokisuistoniittyä, mutta omistaja on jäänyt ilman tukia – "Pitäisin karjaa, mutta huonolta näyttää"

Maisemanhoitoalueilla kasvatettu kilinliha villitsi kuluttajat Ruotsissa: ”Enemmän on kysyntää kuin pystyn lihaa tarjoamaan”, kertoo yrittäjä Anna Sundberg

Kun karja palasi Innilän tilalle, laidunnus avasi näkymän pitkään näkymättömissä olleelle järvelle – "Kyllä tätä maisemaa kelpaa nyt talosta katsella"