Hiitolanjoella tänä keväänä kuoriutuneet järvilohenpoikaset vaeltavat aikanaan järvisyönnökseltä padoista vapaaseen jokeen - Erä - Maaseudun Tulevaisuus
Erä

Hiitolanjoella tänä keväänä kuoriutuneet järvilohenpoikaset vaeltavat aikanaan järvisyönnökseltä padoista vapaaseen jokeen

Kestävä ja vastuullinen kalastusmatkailu joella on tulevaisuuden tavoite, pelkkä lajisuojelu ei aina riitä motivoimaan ihmisiä ennallistamishankkeisiin.
Saara Lavi
Etelä-Karjalan liiton ympäristöpäällikkö Markku Vaittinen ja Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila ovat tehneet jo vuosia töitä Hiitolanjoen ja järvilohen hyväksi.

Viime vuoden heinäkuussa Etelä-Karjalan Rautjärvellä sijaitseva Hiitolan- eli Kokkolanjoki nousi otsikoihin.

Mediat kertoivat vesivoimalaitoskaupoista, joiden ansiosta vesivoimantuotanto loppuu, kolmen laitoksen padot puretaan ja järvilohi pääsee vaeltamaan vapaasti Laatokalta ylävirran latvavesille.

Kyseessä on maakunnallisesti ja valtakunnallisesti ainutlaatuinen hanke. Miten todennäköisesti hanke onnistuu ja Hiitolanjoesta tulee taas lohien valtakuntaa?

Joen vedenlaatu on kunnossa. Ravinteisuudeltaan se on hieman rehevä. Kohtuullinen ravinteikkuus on myös lohikaloille hyvä asia, kertoo Etelä-Karjalan liiton ympäristö­päällikkö Matti Vaittinen.

”Patojen purkaminen ja koskien ennallistaminen on ympäristölle raju toimenpide. Rehevä jokiympäristö toipuu kunnostustoimista huomattavasti karua vesistöä paremmin.”

Olosuhteiden ollessa kunnossa lohikalat ovat tehokkaita lisääntyjiä. Se on toinen hyvä asia, joka edesauttaa järvilohikannan elpymistä uusissa oloissa.

Merkittävin muutos lohien elinympäristössä tulee olemaan paluu vanhoihin koskiuomiin. Kaikki kolme voimalaitosta on rakennettu noin sata vuotta sitten kuivalle maalle, joten vanhat uomat ovat tallessa.

Voimaloiden yläpuolisia koski­alueita on kunnostettu jo kahden vuosikymmenen ajan. Lohikalojen käyttöön soveltuvaa poikastuotantoalaa on voimaloiden alla odottamassa noin kolme hehtaaria. Tämä tuotantoala on kokonaisuudessaan vapaana 2024 viimeisenkin voimalan poistuttua sähköntuotannosta.

Ennallistamisen ja patojen purkamisen odotetaan tuplaavan koko vesistöalueen vuosittaisen poikastuotannon.

Nykyisellään järvilohen lisääntymisalueet sijaitsevat lähes täysin Venäjän puolella.

Syksyisin lohinaaras laskee jokeen mätimunia, jotka koiras hedelmöittää, keväällä munista kuoriutuu lohenpoikasia.

Hiitolanjoen järvilohi viettää yleensä kaksi ensimmäistä elinvuottaan joella, kunnes se lähtee syönnösvaellukselle Laatokkaan kasvamaan lisää. Järvivaihe kestää tyypillisesti kaksi vuotta, jonka jälkeen alkaa kutuvaellus kohti kotijokea. Tämän kevään poikaset vaeltavat siis aikanaan kotijoelleen, kun viimeinenkin pato on purettu.

Lohi vaeltaa tyypillisesti samaan paikkaan, missä se on kuoriutunut. Millä uusi sukupolvi saadaan houkuteltua jatkamaan matkaa aiempaa pitemmälle? Vaittinen sanoo, että lohien nousuvietti on vahva ja niiden selviytymisstrategiaan on aina kuulunut, että osa lohista jatkaa matkaa omaa synnyinpaikkaansa pitemmälle.

”Ennallistamishankkeessa on kaikki onnistumisen edellytykset eikä juuri epäonnistumisen uhkia”, Vaittinen sanoo.

Koska kyseessä on sekä maakunnallisesti että valtakunnallisesti merkittävä hanke, alueella tehdään myös tutkimusta. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimus ei keskity vain vaelluskaloihin, vaan paikalliset ja heidän asenteensa, odotukset, koetut hyödyt ja haitat kartoitetaan.

Tänä kesänä Luke mittaa joen metaanipäästöjä. Ensi vuonna puretaan Kangaskosken voimalaitoksen pato, sen jälkeen päästöt mitataan taas.

Saara Lavi
Voimalaitokset on aikanaan rakennettu kuivalle maalle. Voimalaitosrakennukset ovat Museoviraston suojelemia ja niitä tullaan tulevaisuudessa hyödyntämään.

Rautjärvellä ei tavoitella Suomen tärkeimmän järvilohijoen titteliä vain lajisuojelun vuoksi. Joelle havitellaan tulevaisuudessa vastuullista ja kestävää kalastusmatkailua mutta ei massaturismia, Vaittinen sanoo.

”Pelkkä lajisuojelu ei aina riitä motivoimaan ihmisiä esimerkiksi ennallistamishankkeisiin.”

Motivoituneita ja sitkeitä rautjärveläisiä on vuosikymmenten kuluessa riittänyt, sillä Hiitolanjoki valittiin kunnan strategiseksi matkailun kehittämiskohteeksi jo vuonna 1998, kertoo kunnanjohtaja Harri Anttila.

Kalastus on tälläkin hetkellä sallittu Hiitolanjoella ely-keskuksen poikkeusluvalla. 12 tunnin lupa maksaa 15 euroa. Niitä myydään kerrallaan korkeintaan kolmelle kalastajalle.

Järvilohta saa tavoitella saaliiksi kalastussääntöjen mukaisilla välineillä, mutta saaliiksi saatu lohi on aina vapautettava.

Lue lisää

Ja keskellä virtaa joki

Vanha rajavartioasema palvelee majatalona – saunomisen jälkeen varomaton uimari voi päätyä Venäjälle Hiitolanjoen virran viemänä

Hiitolanjoen patojen purkaminen alkaa pian: Hyötyjä ja haittoja selvitetään paitsi vaelluskalojen, myös alueen asukkaiden näkökulmasta

Suomalaiset kuluttivat kotimaista kalaa viime vuonna vain kolme ja puoli kiloa asukasta kohti – tuontikalaa upposi yli yhdeksän kiloa