Valkoposkihanhia ei ammuta piiloista, jotta ihmisen läsnäolon pelotevaikutus lisääntyisi – pelotetta yritetään lisätä myös jättämällä kuolleita valkoposkia pellolle - Erä - Maaseudun Tulevaisuus
Erä

Valkoposkihanhia ei ammuta piiloista, jotta ihmisen läsnäolon pelotevaikutus lisääntyisi – pelotetta yritetään lisätä myös jättämällä kuolleita valkoposkia pellolle

Saaliiksi saadut linnut on hävitettävä hautaamalla tai polttamalla, myös pelotteeksi pellolle jätetyt. Luonnonsuojelulaki kieltää rauhoitettujen lajien ja niiden osien, kuten lihojen hallussapidon ja kuljettamisen.
Lari Lievonen
Koska valkoposket ovat vesilintuja, niiden ampumiseen ei saa käyttää lyijyhauleja.

Varsinais-Suomen ely-keskus myönsi poikkeuslupia valkoposkihanhien ampumiseen viljelyvahinkojen estämiseksi. Lupia myönnettiin yhteensä 115 viljelijälle.

Myönnetyillä poikkeusluvilla saa ampua yhteensä 3 555 valkoposkihanhea syksyllä 2020. Luvat on myönnetty kahdelle vuodelle ja vuoden 2021 syksylle on vastaava kiintiö.

Kevätmuuton aikana ampumista ei kuitenkaan sallita.

Karkotustoimenpiteet eivät saa häiritä lintulajien pesintää ja valkoposkihanhien muutto sijoittuu toukokuulle, joka on monien muiden rauhoitettujen lintulajien pesimäaikaa.

"On perusteltua aloittaa karkotusmenetelmien tehostaminen ampumalla ensin syysmuuttokaudella. Kyse on varovaisuudesta, koska tässä vaiheessa ei ole riittävää tietoa siitä, saadaanko suunnitellulla ampumisella toivottu pelotevaikutus. Alueilla ei myöskään ole suunniteltuja lintupeltoja", kertoo Varsinais-Suomen ely-keskuksen ylitarkastaja Salli Uljas.

Hän jatkaa ja toteaa, että jos ampuminen arvioidaan tehokkaaksi menetelmäksi satovahinkojen ehkäisemiseen ja tarvittava ampumisen määrä tunnistetaan, voidaan edellytyksiä kevätampumisen sallimiselle arvioida uudelleen.

Lupaehdoissa todetaan, että viljelijöille toimitetaan merkit luvallisesti ammuttujen valkoposkihanhien merkitsemiseen. Luvan saaneen viljelijän ei tarvitse itse ampua, vaan hän voi valtuuttaa valitsemansa metsästäjän käyttämään lupia.

Yksittäisellä tilalla saa ampua syksyn aikana 20–40 valkoposkihanhea tilan peltopinta-alasta riippuen. Ammutuista linnuista on raportoitava ely-keskukseen sähköisesti vuorokauden kuluessa ampumisesta.

Koska valkoposket ovat vesilintuja, niiden ampumiseen ei saa käyttää lyijyhauleja.

Lupaehtojen mukaan ampujan on oltava nähtävillä, jotta ihmisen läsnäolon pelotevaikutusta saadaan lisättyä. Ampumisen pelotevaikutuksen tehokkuutta yritetään lisätä myös niin, että ammuttuja lintuja jätetään pelotteeksi pelloille.

Saaliiksi saadut linnut on hävitettävä hautaamalla tai polttamalla, myös pelotteeksi pellolle jätetyt. Luonnonsuojelulaki kieltää rauhoitettujen lajien hallussapidon ja kuljettamisen, riippumatta siitä, ovatko eläimet eläviä tai kuolleita.

Kielto koskee myös kuolleita yksilöitä ja yksilöiden osia, kuten lihoja, sanoo Uljas.

"Jotta valkoposkihanhia voisi syödä, tämä edellyttäisi poikkeuksen myöntämistä hallussapitokiellosta, eikä lintudirektiivissä olevat poikkeusluvan myöntämisen perusteet tunnista tilannetta, joissa poikkeuslupa myönnettäisiin syömistarkoitusta varten. Toisekseen lupia on haettu satovahinkojen estämiseen eikä satovahinkojen estäminen edellytä valkoposkihanhien syömistä."

Lue lisää aiheesta:

Valkoposkihanhien ampumiseen myönnettiin poikkeuslupia – myönnetyillä luvilla saa ampua yhteensä 3 555 valkoposkea syksyn aikana

Hanhinyrkki kannustaa viljelijöitä hakemaan poikkeuslupia valkoposkihanhien karkottamiseen ampumalla – työryhmän puheenjohtaja: "Tarkoittaa kohti ampumista"

Lue lisää

Ennuste valkoposkihanhista: Vuonna 2038 kanta on 7–10 miljoonaa lintua

Hanhinyrkin tavoittelemat lintupellot haukkaisivat ison loven viljelyalaan muuttoreitin varrella

Keskustan Kärnä haluaa varusmiehet ampumaan valkoposkihanhia

Valtava hanhiparvi pimensi taivasta kuin suoraan Hitchcockin kauhuleffasta – "Ulkoa alkoi kuulua hitonmoinen kaakatus", valokuvan ottaja kertoo