Erä

WWF pitää itämerennorpan metsästykseen esitettyä kiintiötä liian suurena – "Johtaisi uhanalaistumiseen"

Suurin sallittu saalismäärä Suomessa ja Ruotsissa tulisi Perämeren-Merenkurkussa olla WWF:n mukaan enintään 150 norppaa. Maiden yhteistä kiintiötä ollaan nostamassa lähes 800 norppaan.
Joonas Fritze WWF
WWF:n mukaan ilmastonmuutos ja talvien lämpeneminen ovat jo olemassa oleva ja nopeasti kasvava uhka itämerennorpalle.

Maa- ja metsätalousministeriön esittämä itämerennorpan metsästyskiintiö on WWF:n mielestä aivan liian suuri. Järjestö pitää sitä suurena Perämeren norppakannan kokoon ja ilmastonmuutoksen norpalle tuomaan nopeasti kasvavaan uhkaan nähden. WWF vaatii, että Suomen ja Ruotsin tulee viipymättä aloittaa valmistelu Pohjanlahden norppakannan yhteiseksi hoitosuunnitelmaksi.

WWF:n tiedotteen mukaan maa- ja metsätalousministeriö esittää itämerennorpan metsästyskiintiön pitämistä 375 yksilössä. Samaan aikaan Ruotsi on korottanut samaan Perämeren norppakantaan kohdistuvaa metsästyskiintiötään 420 yksilöön. WWF piti Suomen ja Ruotsin yhteiseen itämerennorppakantaan kohdistuvaa metsästyskiintiötä jo viime vuonna aivan liian suurena.

"Toteutuessaan ministeriön esitys tarkoittaisi, että Suomen ja Ruotsin yhteinen metsästyskiintiö olisi 795 yksilöä, eli suurempi kuin vuosi sitten ja moninkertainen muutaman vuoden takaiseen verrattuna", toteaa WWF tiedotteessa.

WWF:n mukaan jopa 80 prosenttia Perämeren norppakannan vuotuisesta kasvusta menetettäisiin metsästykselle kiintiön täyttyessä. Käytännössä metsästyksen negatiivinen vaikutus olisi vieläkin suurempi, sillä metsästys kohdistuisi myös lisääntymisikäisiin naaraisiin.

”Vaikuttaa siltä, että maa- ja metsätalousministeriö pyrkii metsästyksellä pysäyttämään silmälläpidettävän itämerennorpan kannan kasvun, vaikka norppakannan hoidon tavoitteena on norpan levittäytyminen uusille alueille”, sanoo WWF Suomen ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.

WWF:n mukaan itämerennorpan suurin sallittu saalismäärä Suomessa ja Ruotsissa yhteensä tulisi asettaa Perämeren-Merenkurkun norppakannan turvaamiseksi korkeintaan 150 norppaan. Tästä tulisi vähentää muu ihmisen aiheuttama kuolleisuus, kuten vahinkoperustaiset poikkeusluvat sekä tietoon tulleet kalanpyydyksiin tai salametsästyksessä kuolleet norpat.

”Nyt esitetyllä metsästyskiintiöllä yhdistettynä ilmaston lämpenemisen nopeasti kasvavaan uhkaan Suomi ja Ruotsi ovat vauhdittamassa itämerennorpan uhanalaistumista ja lopulta sukupuuttoa”, sanoo WWF Ruotsin hyljeasiantuntija Tom Arnbom.

WWF toteaa tiedotteessaan, että Itämerennorppa luokitellaan Suomessa silmälläpidettäväksi eli lähes uhanalaiseksi. Luokituksen saa, jos lajiin ei arviointihetkellä kohdistu niin korkeaa häviämisriskiä, että se luokiteltaisiin vaarantuneeksi, mutta riski on kuitenkin lähellä tai on todennäköistä, että ehdot lähitulevaisuudessa täyttyvät.

Samoin kuin saimaannorpalle, myös itämerennorpalle ilmastonmuutos ja talvien lämpeneminen on jo olemassa oleva ja nopeasti kasvava uhka. Norppa on lisääntymisessään riippuvainen lumesta ja jäästä.

Itämerennorppa oli aikanaan Itämeren runsain hylje. Sata vuotta sitten niitä oli noin 200 000 yksilöä.

Lue lisää

Viljelijöiden otettava paikkansa ruokakeskustelussa

Palontorjunta on ilmastoteko

Yksi asia peittää kaiken

Elokapina maalaisittain