Kuusi on katkaistu ja siirtyy nosturilla kohti kuljetusalustaa. Tyyni sää helpotti nostourakkaa. Kuva: Pasi Leino

Työnjohtaja Jaana Saraste ja arboristi Sanna Koskinen nousevat henkilönostimella noin 15 metrin korkeuteen pujottamaan nostoliinaa kuusen ympärille.

Samaan aikaan ajoneuvonosturinkuljettaja Markku Taalikka laskee nostokoukun naisten ulottuville niin, että he saavat pujotettua liinan koukkuun.

”Nousu puuhun nostimella on poikkeuksellista. Yleensä nostimelle ei ole tilaa ja kuuseen pitää kiivetä”, Saraste kertoo.

Työnjohtaja Jaana Saraste ja arboristi Sanna Koskinen nousivat kiinnittämään kuusen nostoliinan. Kuva: Pasi Leino

Aamun ensimmäiset auringonsäteet osuvat 22-metrisen kuusen latvaan Mynämäen Tarvaisten kylässä. Tuulimittari nosturin puomin kärjessä hädin tuskin pyöriin.

Kaikki alkaa olla valmiina Suomen kuuluisimman joulukuusen katkaisemista ja nostoa varten. Tarvaisten Seudun Kylät ry:n lahjoittaman kuusen matka kohti Turkua alkaa.

Tässä yhteydessä ei voi puhua kuusen kaatamisesta, koska puuta ei kaadeta. Itse asiassa se ei saa kaatua, koska oksien pitää pysyä ehjinä.

Työnjohtaja Jaana Saraste on osallistunut yli 25 kertaa Turun joulukuusen hankintaan. Kuva: Pasi Leino

Saraste pitää lankoja käsissään aamupäivän urakassa. Paikalla on noin 20 ammattilaisen orkesteri sahoineen, nostureineen ja kuljetusalustoineen. Saraste tekee työnsä varmoin ottein, koska hän on ollut hankkimassa kuusta Tuomiokirkontorille yli 25 kertaa.

Metsuri Mika Karonen tekee viime hetken suunnitelman ennen sahausta. Kuva: Pasi Leino

Kohta on metsuri Mika Karosen vuoro. Hän sahaa kuusen irti tyvestään, jota on kavennettu päivää aiemmin. Kavennus on tehty valmiiksi, jotta kuusi ja sen tyvi sopivat Turun Tuomiokirkontorilla valmiina olevaan, noin 180 senttimetriä syvään koloon.

Sahaamiseen ei käytetä harvesteria, vaan perinteisesti sahaa. Työkaluinaan Karosella on kaksi oranssinväristyä polttomoottorisahaa. Hän aloittaa katkaisemisen koneella, jossa on 20 tuuman terälaippa. Hän ei tee katkaisukoloa, koska puuta ei kaadeta.

Aika pian Karonen vaihtaa koneeseen, jossa on 24 tuuman laippa. Hetken sahauksen jälkeen hän pyytää nosturin puikoissa olevaa Taalikkaa kiristämään liinaa, koska laippa kiilautuu jumiin.

Sahaaminen jatkuu ja Karosen pyytää kiristämään lisää. Kolmessa minuutissa kuusi on irti ja se roikkuu liinan ja nosturin varassa.

Karonen on osallistunut joulukuusiurakkaan 8–10 kertaa ja ollut sahan puikoissa 5–6 kertaa.

”Hieman poikkeava katkaisu, koska puu ei kaadu. Onhan tämä kunnia-asia, että saa osallistua valtakunnan ykköskuusen hankintaan”, Karonen sanoo.

Taalikka alkaa siirtää kuusta kohti kuljetuslavettia. Pyöräytys käy vaivattomasti tyynen sään ja riittävän tilan ansiota.

Kuusi siirretään tarkoitusta varten tehdylle alustalle. Se on kuljetusliike U. Teräs ky:n kalustoa, ja nykyisin sitä käytetään kerran vuodessa tätä yhtä tarkoitusta varten.

Kuusi laskeutuu kuljetusalustalle. Ensimmäisenä alustaan kiinnitetään kuusen tyvi. Kuva: Pasi Leino

Alun perin alustalla on kuljetettu liimapalkkeja. Ammattipiireissä sitä kutsutaan perässäjuoksijaksi, mutta virallisempi nimi taitaa olla ohjattava perävaunu. Siinä ei ole varsinaista runkoa lainkaan, vaan kuljettava kappale toimii myös runkona.

Kuusi kiinnitetään pystyasennossa lähellä vetoauton hyttiä olevaan akseloituun laippaan. Kun tyvi on kiinni laipassa, autonkuljettaja Pasi Teräs siirtää autoa muutaman metrin eteenpäin ja kuusi kallistuu vähitellen takatuen varaan.

Taalikka kannattelee kuusta, ettei se retkahda hallitsemattomasti takatuelle.

Katkaisu, nosto ja kuljetusalustalle kallistaminen kestävät alle tunnin. Paikka, olosuhteet ja kokeneet tekijät suosivat urakkaa.

Kuusen matka Turkuun ei voi kuitenkaan alkaa. Kuusi pitää sitoa alustaan ja varmistaa, etteivät oksat laahaa maassa tai heilu liian korkealla. Alkaa yli tunnin kestävä sitomisvaihe.

Kymmenkunta Turun kaupunkikonserniin kuuluvan Kuntecin työntekijää alkaa ahkeroida puun ympärillä. Osa nousee puun sisälle ja alkaa viritellä naruja oksien sitomiseksi, osa solmii naruja perässäkulkijaan.

Tässä vaiheessa vaaralliset työvaiheet ovat ohi ja kuusen lähtöä seuraamaan tulleet kyläläiset pääset katkaistun kuusen juurelle. Halkaisijaltaan noin 85-senttinen kanto kertoo, että kuusi oli hyvin terve.

Osa yrittää laskea vuosirenkaita osallistuakseen Tarvaisten kylän visaan, jossa arvuutellaan kuusen ikää. Vastausaikaa on vielä jäljellä. Veikkaukset liikkuvat 80–90 vuodessa.

Myös Saraste ja Karonen laskevat vuosirenkaat, mutta eivät paljasta tulosta. Turun kaupungin viestintä julkistaa tiedon tiedotteessaan, samoin kuin puun mitat. Joulukuusi on osa kaupunkimarkkinointia.

Puun iäksi paljastui 112 vuotta.

Kuusen siirto on erikoiskuljetus. Kuljetuksen korkeus on 6,42 metriä. Se on vähemmän kuin viime vuonna, jolloin oltiin seitsemässä metrissä. Tämä kuusi on hoikempi kuin vuosi sitten.

Jaana Saraste antaa luvan lähteä liikkeelle. Hän henkäisee hieman: ensimmäinen osa päivän urakasta on jo ohi. Vielä on edessä pystytys Turussa.

Vaikka tämän vuoden kuusta kuvailtiin hoikaksi, se vaatii melkein koko maantien leveyden. Puu painoi noin 4,7 tonnia.  Kuva: Pasi Leino

Kun kuusi on tehnyt tehtävänsä, sen oksat haketetaan ja runko palaa pölleinä Tarvaisten kylään, jossa kyläläiset tekevät siitä muun muassa polttopuita.

Saraste saa tammikuussa hetken rauhan joulukuusista, mutta vain hetken. Hän aloittaa seuraavan kuusen etsinnän keväällä. Yksi seuraavista tarjokkaista tuli tämän vuoden nostourakan yhteydessä, kun mynämäkeläinen Jarmo Rakkolainen ehdotti pihansa kuusta vuoden 2026 valtakunnan ykköskuuseksi.

Ehjänä perillä Turussa. Tänä vuonna Tuomiokirkontorin kuusella on mittaa 22 metriä. Se on noin kaksi metriä korkeampi kuin kovan kilpakumppanin Tampereen Keskustorin joulukuusi. Kuva: Pasi Leino