Perjantain 3.12. lehden jakelussa on häiriöitä. Näköislehti ja verkkosisällöt ovat toistaiseksi vapaasti luettavissa.
Erä

Susivahinkojen saldo 170 000 euroa – riistavahinkorekisteriin kirjattu 21 koiravahinkoa, 199 tapettua lammasta ja 8 nautaa elokuun alun jälkeen

SusiLife-hankkeen erikoissuunnittelija yrittää löytää tuotantoeläintilojen kanssa yhteistyössä keinoja suojata eläimiä.
Lari Lievonen
Erikoissuunnittelija Mari Tikkunen kertoo, että tuotantoeläintiloilla suhtautuminen hankkeeseen on ollut positiivista.

Kuluvan metsästysvuoden aikana elokuun 1. päivän jälkeen riistavahinkorekisteriin on kirjattu susien aiheuttamia vahinkoja noin 170 000 euron edestä. Lammas-, koira- ja nautavahinkojen osuus on 157 000 euroa.

Rekisterissä on tiedot 21 koirasta, joiden kimppuun sudet ovat käyneet. Näistä tapauksista on aiheutunut yli 74 000 euron vahingot.

Lammasvahinkoja on kirjattu 33, joissa sudet ovat tappaneet 199 lammasta. Vahinkojen korvaussumma on noin 80 000 euroa. Nautoja sudet ovat tappaneet 8 ja niiden korvaussumma on 2 540 euroa.

Kyseessä ovat riistavahinkorekisteriin maanantaihin 22.11. mennessä tallennetut tiedot.

SusiLife-hankkeen erikoissuunnittelija Mari Tikkunen kertoi susivahingoista Lieksassa marraskuun alussa, jolloin SusiLife, Metsähallitus, Poliisi, Luonnonvarakeskus ja Suomen riistakeskus järjestivät toimittajille susipäivät.

SusiLife käynnistyi vuoden 2019 lokakuussa. Tikkunen ja muut hankkeen työntekijät ovat ehtineet kahden vuoden aikana kiertää monilla tuotantoeläintiloilla miettimässä ja kokeilemassa keinoja ennaltaehkäistä susivahinkoja.

Tuotantoeläintiloilla suhtautuminen hankkeeseen on ollut positiivista, sanoo Tikkunen.

Hankerahoituksella on muun muassa pystytetty 50 kilometriä petoaitaa. Tilallisten avuksi on myös hankittu 80 riistakameraa ja 160 ääni- ja valokarkotinta. Tuorein kokeilu viime kesältä ovat GPS-paikannuspannat, joita käytti 38 lammasta lännen merenrantalaitumilla.

"Muutokset lampaiden liikehdinnässä tai äkilliset, pitkät siirtymät tarkoittavat usein, että lampaat ovat pelästyneet jotain", kuvailee Tikkunen.

Hän kertoo, että erityisen kiinnostuksen kohteena ovat olleet erilaisten valo- ja äänikarkottimien toimivuus laiduntavien eläinten suojauksessa. Niiden ideana on tuottaa yllättäen ääntä tai valoa, jota suurpeto pelästyisi. Karkottimet maksavat keskimääriin muutamia kymppejä.

"Olennaista on äänen tai valon yllätyksellisyys, sillä eläinten tottuminen erilaisiin karkottimiin on suurin haaste niiden toimivuuden kannalta."

SusiLife on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Hanketta rahoittavat lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja toteuttavat organisaatiot.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry rahoittaa kotieläinten suojaamista ja vahinkojen ennaltaehkäisyä koskevia toimenpiteitä.

Lue lisää:

Eräpartion ja paikallisten kohtaamisissa eivät tunteet kuohu – rikosylikomisario toivoo, että SusiLife-hankkeen päättyminen vuonna 2025 ei päätä eräpartiotoimintaa

Lue lisää

Poliisi lopetti suden Kankaanpäässä tiistaina – pyöri toistuvasti tuotantoeläintilan pihapiirissä

Video: Susi hätyyttää hieholaumaa laitumella – "Ei pidä kuvitella, että syötämme eläimiä tarkoituksella susille"

Metsästäjäliitto: Sudenmetsästyksen voitava jatkua maaliskuun loppuun – "Lisääntymisaikaa ei ole tarpeen erityisesti huomioida"

Eräpartion ja paikallisten kohtaamisissa eivät tunteet kuohu – rikosylikomisario toivoo, että SusiLife-hankkeen päättyminen vuonna 2025 ei päätä eräpartiotoimintaa