Hevoset

Kesäsade saapuu mestaruuksiin: Pystyyn hyppivästä suomenhevosesta kasvoi Kuopion luottovossikka ja pian se ottelee historian ensimmäisenä ruunana Työhevosmestaruuksissa

Työhevosmestaruuksiin otetaan mukaan ensimmäistä kertaa ruunia. Kesäsateesta ei tullut ravuria, mutta se löysi kutsumuksensa Kuopion kaupungin kaduilta.
Markku Riihinen
Tapio Karhusella eläke on mahdollistanut sen, että hevosen koulutukseen on voinut käyttää paljon aikaa. 17-vuotiaan Kesäsateen kanssa jokainen vossikkakausi aloitetaan eläinlääkäritarkastuksella. Töitä tehdään niin kauan kun toimintakykyä ja intoa on, Karhunen kertoo. "Jos toimintaan tottunut hevonen laitetaan vain tarhaan seisomaan se voi muuttua apaattiseksi." Nykyisin Kesäsade asuu tallilla Kuopion Ranta-Toivalassa.

Perinteiset työhevosmestaruudet päästään järjestämään vuoden tauon jälkeen.

Huomisissa kisoissa tehdään samalla historiaa: mukana on ensimmäistä kertaa ruuna.

Kyseinen ruuna on Kuopion torilla tunnettu luottomies, Tapio Karhusen ohjastama Kesäsade (i. Kesä-Toto, ei. Uskimus) eli Tihku.

Kesäsade asusteli nuorena ravihevosen alkuna Riistavedellä, kun Karhunen tutustui siihen. Nuoressa oriissa riitti pippuria ja virtaa. "Se meni seinästä seinään, ei yhtään seisonut. Kun hevosen pysäytti, se nousi heti kahdelle jalalle."

Omistaja ruunasi Kesäsateen ja möi sen lopulta Karhuselle harrastekäyttöön. Hän rupesi opettamaan hevostaan metsätöihin ja teki ruunansa kanssa pienimuotoisia ensiharvennustöitä.

Kesäsateelle opetettiin myös ratsuksi ja kaksikko kilpaili muutamaan otteeseen matkaratsastuksessa.

Varsinainen ura urkeni seitsemän vuotta sitten, kun vossikka-ajuri Matti Niiranen eläköityi ja Karhunen otti Kesäsateen kanssa hänen paikkansa.

Vossikka-ajoille kysyntää olisi kesällä ollut enemmän, kuin kaksikko ehti tehdä. "Heinäkuussa jäi monta kyytiä ajamatta."

Toinenkin vossikkakuski Kuopioon mahtuisi, Karhunen toteaa. Työssä on kuitenkin vaatimuksensa: se on sitovaa, eivätkä varusteet ole halpoja. "Intohimoa pitää olla matkassa. Hevosen pitää myös luottaa ohjastajaansa, vuokrahevosilla en lähtisi."

Kaupungissa silmien pyörittelyn aihetta Kesäsateelle ovat antaneet kuorma-autojen ilmajarrut, raklattavat rullalaudat ja lentävät muovipussit.

Toistaiseksi vahinkoja ei sattunut ja hevonen on tukeutunut hyvin ohjastajaansa.

"Savolaisille kalakukkokaupungin ihmisille on annettava tunnustusta. Perinneajon suhtaudutaan hyvin, ei tööttäillä tai olla ilkeitä."

Vossikkahommia on läpi kesän ja muulloinkin, jos tilausajoja tulee. Töitä on keskimäärin kolme päivää viikossa.

Kesäsadetta on käytetty pienimuotoisesti myös hevospedagogiassa: esimerkiksi autistiset nuoret ovat saaneet sen kanssa tuntumaa hevosen hoitoon, ratsastukseen ja ajoon.

Miten tohinapöntöstä on kasvanut kaupungin vilinään ja erityisnuorille sopiva ratsu?

"Olen pannut siihen aivan hirveästi aikaa. Se ymmärtää nämä hommat eikä hievahdakaan, kun ihmisiä lastataan nostamalla kyytiin."

Karhusella on lisäksi pitkä kokemus eläinten kanssa toimimisesta. Myös aihio on ollut hyvä, hän kehuu. "Todennäköisesti Kesäsateen emä on ollut hyväluonteinen."

Kesäsateen osallistumisen taustalla on tuore sääntömuutos. Kuten Kuninkuusravit, myös Työmestaruudet ovat aiemmin olleet vain kantakirjahevosille, eli tammoille ja oreille.

"Tuli toivetta kilpailun avaamisesta myös ruunille, koska ruuna on ollut monilla tiloilla toimiva yleishevonen", kertoo kilpailunjohtaja Matti Rehula.

Pirje Fager-Pintilä
Veto kysyy taitoa ja luonnetta. Ideaali on, että osallistujat olisivat oikeissa töissä metsässä ja pellolla. Maailma on kuitenkin muuttunut: suurimmalle osalle kyse on harrastuksesta. Tulevaisuudessa kisoissa voidaan kenties nähdä myös kevyempi harrastajaluokka. Kuvassa useamman mestaruustittelin haltijat: Luomutar ja Mikko Uusimäki.

Kilpailupäivä aloitetaan käyntikokeesta, jossa hevonen vetää käynnissä 500 kilon kuormaa. Sitä seuraa juoksukoe, jonka aikaraja on kevyehkö (1,50). Nopeammasta ajasta lisäpisteitä ei saa.

Varsinainen kuningaslaji on itse vetokoe, jossa punnitaan ohjastajan taidot ja hevosen toimivuus.

Vetokoe aloitetaan 500 kilon kuormalla. Hevonen vetää kaksi "porrasta" kerrallaan. Yhden portaan pituus on 10 metriä. Sen jälkeen seuraa minuutin tauko, jonka aikana kuormaa lisätään 50 kiloa ja eläinlääkäri mittaa hevosen pulssin.

Painoa voi kertyä perään lopulta jopa keskikokoisen henkilöauton verran.

Kuorman lisääntyessä on Rehulan mukaan tärkeää, että kuski osaa auttaa hevosta kuorman irrotuksessa eli liikkeelle saamisessa. Kyse on ennen kaikkea luonnetestistä: kuinka yritteliäs hevonen on.

Vetokilpailuissa Kesäsateella on jonkin verran kokemusta. Viimeksi se veti tasan kantakirjatulokseen vaadittavan määrän, lopetti vetämisen ja alkoi pureskelemaan aidan päätä.

Karhusella ei ole valtaisia odotuksia lauantain kisaan. Kaupunkiajon jäljiltä ruunan lihaksisto on vielä jäykkä.

"Kesäkauden jälkeen menee jokunen kuukausi, että siltä saa rennon ravin. Kaupungissa ajellaan lähinnä vauhditonta kävelyä ja nöpöhölkkää puistossa. Liikelaajuudet menevät vossikalla tosi pieneksi."

Pirje Fager-Pintilä
Eläinlääkäri tarkastaa vetokokeessa hevosen 20 metrin vedon välein. Hevosen on palauduttava suorituksesta riittävästi voidakseen jatkaa. Kuvassa tarkastettavana ori Esu ja ohjastaja Heini Kuukka.

Kyse on todennäköisesti Kesäsateen viimeisistä vetokilpailuista.

"Läksin kokeilemaan, ehkä sillä voi olla harrastajamäärään vaikutusta. Ihmisillä voi olla liian korkea kynnys osallistua: ei sitä kannattaisi ottaa liian vakavasti. Vetokoe on myös osoitus siitä, että hevosella on rehellisyyttä – ettei se ole ihan vupelo."

Rehula uskoo, että tulevina vuosina osanottajissa voidaan nähdä enemmänkin ruunia.

Tunnelmaltaan tapahtuma on hieno, hän jatkaa.

"Parhaimmillaan kilpailijat tsemppaavat toisiaan. Nivalassa oli hienoa nähdä yleisön mukanaolo, kuinka hevosia ja ohjastajia kannustettiin viimeisillä portailla."

Työhevosmestaruus Kokemäen raviradalla lauantaina 28.8. Tapahtumaa on mahdollista seurata suorana verkkolähetyksenä tästä linkistä. Alustavan aikataulun mukaan kilpailu avataan klo 9.00.

Lue lisää:

Miika Åfelt on harvalukuisten hevoskylväjien sukua – "Ympärivuotisessa työssä hevonen pysyy parhaiten myös kunnossa"

Panimohevoset eivät hätkähdä kaupungin vilskettä, mutta pissahätä saa eläimet levottomiksi – videolla hevosia valmistellaan työpäivää varten

Upea näky: Hevosvoimilla kääntyy puoli hehtaaria peltoa päivässä – kurikkalaiset isä ja poika näyttävät mallia videolla

Markku Riihinen
Kesäsade oli metsätöissä aluksi levoton ja se piti sitoa kiinni. Nykyisin se osaa odottaa kärsivällisesti, että kuorma saadaan perään.
MT Hevoset
Lue lisää

Hevosia ja poneja kiusaavan polttiaisallergian eli kesäihottuman tutkimus hyödyntää Tähden Piirroksen vertailugenomia – suomenhevosen perimä on avattu tutkimuksen käyttöön

"Lento ei ole myynnissä, vaikka se ei enää senttiäkään juoksisi" – Vuoden voitokkaimman suomenhevosen titteliä tavoitteleva ruuna saattoi aiemmin pysähtyä radalla katselemaan maisemia

Suomenhevosen päivänä monta tapahtumaa: Kuopion Suomalaisessa illassa Evartti ja H.V. Tuuri uusivat mittelönsä Savo-ajossa

Katso video työhevosmestaruuksista: Väki viihtyi, vaikka veto ei raskaissa olosuhteissa kulkenut aiempien vuosien malliin

MT Hevoset