Hevosopiston talouskamppailu jatkuu toista vuosikymmentä – ainakin kuudet yt-neuvottelut sitten vuoden 2013

Ypäjän Siittolanmäen pitkät perinteet hevosalan toiminnasta näkyvät eri vuosikymmenten rakennusperintönä lähes sadalta vuodelta. Kiinteistön korjausvelka painaa koulutusyhtiötä, jolla on muiden ammatillisten oppilaitosten tavoin muutenkin isoja haasteita vastata viime vuosien koulutusmäärärahojen muutoksiin. 

Hevosopisto on Suomen suurin hevosalan oppilaitos, joka tarjoaa ainoana mahdollisuuden suoriittaa kaikki ammatilliset tutkinnot. Yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa se tarjoaa myös hevostalouden AMK-tutkinnot. Kuva: Jarno Mela

Maanantaina kokoontuu Hevosopiston yhtiökokous erittäin haastavissa asetelmissa. Henkilöstön jakautuminen ja epäilyt huonosta johtamisesta saivat omistajat syksyllä kriittisiksi. Alkuvuotta on leimannut luottamuspula hallituksen puheenjohtajan Thomas Steniuksen sekä osan omistajista eli Suomen Ratsastajainliiton (SRL), Suomen Hippoksen sekä Ypäjän ja Jokioisten kuntien välillä.

Steniuksen ja toimitusjohtaja-rehtori Pauliina Mansikkamäen johdolla koulutusyhtiön talous saatiin toissa vuonna ulos pahimmasta ahdingosta. Helpotus ja panostukset toiminnan kehittämiseen jäivät koronan vuoksi lyhytkestoisiksi.

2010-luvun alkupuoliskoa leimasivat Ypäjällä suuret suunnitelmat. Hevosopistosta tavoiteltiin Euroopan suurinta hevosalan oppilaitosta. Tavoite oli SRL:n verkkosivujen mukaan, että vuonna 2015 sen liikevaihto olisi noin 12 miljoonaa euroa, työntekijöitä reilu 120 ja opiskelijoita yhteensä noin 550.

Toimitusjohtaja Petri Mellerin aikana vuosina 2007–2016 panostettiin myös Ypäjän kilpailu-, tapahtuma- ja kaupalliseen toimintaan.

Koulutusyhtiön hallituksen tuolloinen puheenjohtaja Tapani Peltonen toteaa nyt, että samaan aikaan tapetilla oli jo myös Hevosopiston kiinteistökanta. Historiallisia peruja oppilaitoksella oli ja on yhä käytössään eri vuosikymmenien rakennuksia.

"Sen rakennusmassa on erittäin raskas. Kun verrataan muihin toisen asteen ammattioppilaitoksiin, ei niissä ole ollenkaan samanlaista pääomaa kiinni kiinteistöissä", Peltonen vastaa MT:lle nyt.

"Koulutus ei kuitenkaan ole mahdollista, ellei hyväksytä, että olosuhteet pitää olla kunnossa", hän tähdentää.

Kunnossapidon kustannuksista sekä korjausvelasta oli jo tuolloin arviointi.

SRL:n verkkosivu kertoo, että vuonna 2010 arvioitiin kiinteistöjen kunnossapitoon ja peruskorjauksiin tarvittavan 900 000 euroa vuodessa. Edeltävien vuosien kiinteistöbudjetti oli kuitenkin ollut tästä vain reilun kolmanneksen.

Linjana oli tuolloin kasvattaa toimintaa, jotta kiinteistöille saataisiin lisäkäyttöä ja kaupallisesta toiminnasta kertyisi varoja ylläpitoon ja kunnostukseen.

Siinä ei siis onnistuttu. Kysymykseen, miksi kiinteistöongelmaa ei herätty hoitamaan tiukemmin, Peltonen vastaa niukasti: "En arvaa sanoa mitään siihen, miksei asiassa edetty."

Hän luotsasi koulutusyhtiön hallitusta kevään 2017 yhtiökokoukseen asti, yhteensä kahdeksan vuotta. Aika näyttäytyy hänen mielessään ennen kaikkea jatkuvana sopeuttamisena ja kustannustehokkuuden tavoitteluna.

"Jouduttiin käymään yt-neuvotteluita yksi toisensa jälkeen. Se oli henkilöstölle raskasta. Kun yhdet saatiin selviksi, maailma oli taas eri asennossa ja taas alkoi uusi kierros."

Taustalla olivat muutokset kaiken ammatillisen opetuksen järjestämiseen, mikä näkyi oppilaskohtaisten korvausten pienentymisenä.

Yt-neuvotteluita on käyty ainakin 2013, 2015, 2016, 2018 ja viime vuonna kahdet. (Vuotta 2012 ja sitä aiempia tietoja ei ole tähän saatu varmistettua.)

Tavoitteet sopeuttaa koulutustoimintaa ja samaan aikaan lisätä kaupallista puolta eivät olleet helppoja.

"Hevosopistolla oli niinä vuosina hyviä suunnitelmia, joiden käynnistäminen ei kuitenkaan osittain onnistunut. Kun käytiin yt:itä, ei voitu kiinnittää ihmisiä tehtäviin, jotka olivat uusia", luonnehtii Tapani Peltonen.

Koulutussektorin rajusta muutoksesta kertoo, että maan suurimman hevosoppilaitoksen rahoitus putosi seitsemässä vuodessa neljänneksen. Samana aikana opiskelijoiden määrä on kuitenkin 1,5-kertaistunut.

Luvuissa puhutaan siis ammatillisen koulutuksen opiskelijoista, ei Hevosopiston erilaisille kursseille tai valmennuksiin osallistuneista.

Kokonaisuutena hevosalan opetusta antavien oppilaitosten määrä putosikin 2010-luvulla lähes puoleen.

2010-luvun alkuvuosien optimismia kuvastaa vielä hyvin se, että vuonna 2013 toimitusjohtaja Petri Meller pääsi valtion omistajaohjauksesta vastanneen ministeri Heidi Hautalan (vihr.) listalle. Hevosopisto maksoi toimitusjohtajalleen palkkaa 13 900 euroa, kun pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ansaitsi 11 600 euroa kuussa.

Koulutusalan muutokset alkoivat siis kuitenkin vaikuttaa. Mellerin palkkakin putosi kohun seurauksen, ja vuoden 2015 verouksessa hänen ansiotulonsa olivat noin 11 000 euroa kuukaudessa. Forssan Lehti uutisoi palkasta marraskuussa 2016, kun Mellerin työsopimus oli päätetty. Samaan aikaan olivat menossa jälleen yksi yt-kieros.

Sen jälkeen lähtien Hevosopiston rehtorin ja toimitusjohtajan tehtävät yhdistettiin osana kustannusten karsimista.

Vuonna 2017 tehtiin myös valtio-omistajan vaatimuksesta selvitys siitä, tulisiko Ypäjän hevosalan opetus liittää osaksi Hämeen ammattikorkeakoulua.

Pakkostehostaminen on tuonut tulosta.

Tutkinnon suorittajia oli siis vuonna 2019 hieman yli 700 eli jopa vuoden 2010 visiota enemmän mutta aiempaa selvästi pienemmin valtion määrärahoin. Työntekijöitä oli useiden yt-kierrosten jälkeen kolmannes vähemmän täysissä henkilötyövuosissa laskien.

Viime keväänä tehdyn kiinteistöarvioinnin mukaan kiinteistöjen täydellinen remontointi tulevien vuosikymmenien tarpeisiin maksaisi ainakin 21 miljoonaa lisää.

Vaikka kiinteistövelan purkamiseen aloitettiin alkusyksyllä toimet, yhtiön talous on vaikeuksissa. Korona aiheutti viime vuonna kahdet yt:t lisää.

Yhtiökokoukseen kokoonnutaan maanantaina kireissä tunnelmissa myös syksyllä esiin tulleiden, epäiltyjen henkilöstöongelmien vuoksi.

Uutista on täsmennetty kello 17:27: Petri Mellerin työsopimus päätettiin marraskuussa 2016. Samaan aikaan Hevosopistolla oli menossa yt-neuvottelut.

Lue myös:

Uutistausta: Onko Hevosopiston umpisolmu jo mahdoton avata?

Jakautunut tilanne Hevosopiston henkilöstön sisällä nyt aiempaa selvempi – henkilöstötutkimus todistaa enemmistön tyytyväisyyttä, 16 henkeä teki kantelun työsuojelusta

Ensin jakautui Hevosopiston henkilökunta, nyt myös omistajat – MT:n kysely: Omistajaohjauksesta kirjattu linja vain valtiolla

Suomenhevonen ja Siittolanmäen kiinteistöt kuuluvat kansallisiin aarteisiin – Hevosopistolla ei ole kuitenkaan rahoitusta niiden säilyttämiseen

• Hevosopisto Oy perustettiin vuonna 1993 yhdistämällä Ypäjän hevostalousoppilaitos ja Suomen Ratsastusopisto.
• Sen omistavat tasaneljänneksin valtio (omistajaohjaus opetus- ja kulttuuriministeriössä), Suomen Ratsastajainliitto SRL ry, Suomen Hippos ry ja seudun kunnat Forssa, Jokioinen ja Ypäjä.
• Suomen suurin hevosalan oppilaitos. Vuodesta 2017 Ypäjällä on toiminut myös hevosurheilun valmennuskeskus.
• Hevosopistolla on kymmenen viime vuoden aikana käyty yli puolen tusinaa kertaa yhteistoimintaneuvottelut ammatilliseen koulutukseen tehtyjen muutosten vuoksi.
• Tuoreimmat yt:t ovat vuosilta 2013, 2015, 2016, 2018 ja koronan vuoksi viime vuodelta kahdet.
• Vertailua vuosilta 2012 ja 2019:
• Suomen suurin hevosalan oppilaitos ja sen valmennus- ja kurssitoiminta työllistivät enimmillään vuosina 2011–2012 116 henkilötyövuoden verran. Vuonna 2019 lukema oli pudonnut 77:ään.
• Vuonna 2012 liki 9,4 miljoonan euron liikevaihdosta 68,9 prosenttia tuli ammatillisen koulutuksen valtiontuesta.
• Vuonna 2019 Hevosopiston liikevaihto oli 8 miljoonaa euroa, josta valtiontukea oli 63 prosenttia.
• Kaupallisen toiminnan liikevaihto oli niin vuonna 2012 kuin vuonna 2019 sama – 2,9 miljoonaa.
• Tutkinto-opiskelijoita oli vuonna 2012 321, minkä lisäksi vajaa 150 henkilöä sai erilaista ammatillista lisäkoulutusta.
• Vuonna 2019 jotain tutkintoa opiskelevia oli 712.
• Vuoden 2020 tulos julkistetaan yhtiökokouksessa maanantaina.
• Ennakkotietojen mukaan koronavuosi verotti kaupallista toimintaa noin miljoonalla eurolla eli kolmanneksella.