Perjantain 3.12. lehden jakelussa on häiriöitä. Näköislehti ja verkkosisällöt ovat toistaiseksi vapaasti luettavissa.
Kotimaa

Naton ovet pysyvät auki Suomelle, mutta Suomi itse päättää, sanoi pääsihteeri Stoltenberg

Suomen keskusteluyhteys Venäjän kanssa nousi tapaamisen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa esiin. Stoltenberg sanoi, että se voi auttaa myös Naton suhteissa Venäjään.
Presidentti Sauli Niinistön (oik.) ja Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin tapaamisesta ei herunut ainakaan julkisuuteen yllättävää uutista. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen

Presidentti Sauli Niinistön ja Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin tapaamisesta ei herunut ainakaan julkisuuteen yllättävää uutista. Puheenvuorojen sisällöt olivat hyvin arvattavia, arvioi vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista STT:lle maanantaina.

Suomen keskusteluyhteys Venäjän kanssa nousi tapaamisen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa esiin. Stoltenberg sanoi, että se voi auttaa myös Naton suhteissa Venäjään. Sotilasliiton suhteet Venäjään ovat huonoimmillaan sitten kylmän sodan päättymisen.

Niinistö huomautti painottaneensa vuoropuhelun merkitystä koko ajan.

Tutkijan mukaan rooli välittäjänä on kuitenkin rajallinen, sillä Suomi on tiiviisti läntisessä rintamassa, nykyään myös sotilaallisesti puolustusyhteistyökuvioiden myötä.

"Suomen pääasiallinen kontribuutio näissä kysymyksissä on niin sanotun Helsingin hengen painottaminen. Jos sillä saadaan jotain positiivisia diplomaattisia prosesseja aikaiseksi, voi olla, että se jotenkin edistää Naton ja Venäjän suhteita", Pesu sanoi.

Niinistö nosti jälleen esiin Helsingin hengen, jolla hän tarkoittaa luottamuksen ilmapiiriä, joka mahdollisti Ety-kokouksen keskustelut yli blokkirajan lähes 50 vuotta sitten.

Toisaalta Niinistön muutama vuosi sitten esiin tuoma Itämeren lentoturvallisuuskysymys osoittaa Pesun mukaan, että Suomi Naton ulkopuolisena maana pystyisi lisäksi tuomaan jotain agendalle. Niin sanottu transponder-aloite on ollut Naton ja Venäjän agendalla.

Maanantaina kerrottiin, että Niinistö tapaa Venäjän presidentti Vladimir Putinin työvierailulla Moskovassa perjantaina. Presidentit tapasivat viimeksi elokuussa 2019.

Natolla on käynnissä toimintaansa ohjaavan asiakirjan päivittäminen, joka on määrä hyväksyä ensi kesän huippukokouksessa Madridissa. Stoltenbergin mukaan Naton läheiset kumppanit, kuten Suomi, ovat myös uudessa strategiassa tärkeitä, jopa aiempaa tärkeämpiä.

Suomella on edelleen Nato-optio, vahvisti Stoltenberg.

"Naton ovi pysyy auki Suomelle, mutta Suomi itse päättää ja me kunnioitamme päätöstä", Stoltenberg vastasi tiedotustilaisuudessa kysymykseen siitä, pitääkö Nato ovet auki Suomelle myös uuden strategiansa jälkeen.

Niinistö sanoi olevansa tyytyväinen kuullessaan, että Stoltenberg pitää kumppaneita tärkeänä osana tulevaa strategiaa.

Suomesta tuli Naton vahvistettu kumppani vuonna 2014. Tämä on mahdollistanut muun muassa sen, että Suomi pääsee mukaan joidenkin valikoitujen Nato-harjoitusten suunnitteluun.

Naton nykyinen ohjausasiakirja on vuodelta 2010, ja päivityksen tarve on ilmeinen, sillä siinä ei puhuta Stoltenbergin mukaan esimerkiksi ilmastonmuutoksesta tai Kiinan aiheuttamista haasteista.

Stoltenbergin mukaan kuluvan vuoden kesäkuussa järjestetyssä huippukokouksessaan Nato nimesi julkilausumassaan Kiinan kasvavan vaikutusvallan haasteeksi sotilasliiton turvallisuudelle. Huolta herättää muun muassa Kiinan ydinasevarustelu. Suhteiden ylläpitäminen Kiinaan on pääsihteerin mukaan tärkeää monissa kysymyksissä mukaan lukien ilmastonmuutos ja asevalvonta.

Niinistö sanoi, että Kiinan kanssa on yritettävä luoda edes jonkinlainen luottamus.

Stoltenbergin kanssa alkuviikosta Suomessa vierailee Naton jäsenmaiden suurlähettiläistä koostuva Pohjois-Atlantin neuvosto, joka on Naton korkein päättävä elin. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun neuvosto vierailee Suomessa.

Lue lisää

Kuka puolustaisi sinua?

Toive Ruotsiin: Hultqvistin linja jatkukoon

Presidentti Niinistö haluaa Euroopan unionille vahvemman roolin turvallisuustoimijana

YIT pohtii Venäjän-liiketoimintojensa myymistä