Proomuissa kulkee puuta ensi kertaa enemmän kuin nippu-uittona
Metsä Fibren sellutehtaalle Joutsenoon tuli puuta nippu-uittona viime vuonna 230 000 kuutiometriä. Tänä vuonna määrä pienenee. Ville-Petteri Määttä Kuva: Viestilehtien arkistoKallavedellä, Pielisellä ja Saimaalla uitettiin puuta nippulautoissa viime vuonna 720 000 kuutiometriä.
”Tänä kesänä päästään nippa nappa 500 000 kuutiometriin”, arvioi Järvi-Suomen Uittoyhdistyksen toimitusjohtaja Matti Purhonen.
Määrä olisi uittohistorian pienin.
Nippu-uitto on kärsinyt huonoista sääoloista. Leudon talven vuoksi puuta ei päästy korjaamaan pehmeiden maapohjien talvileimikoista. Metsäyhtiöt joutuivat elämään puunhankinnassa kädestä suuhun.
”Talvikuukausilla on perinteisesti uitossa iso merkitys. Nyt ei keväälle syntynyt talvihakkuista ylivarastoja eli uiton kevätmälliä”, Purhonen sanoo.
Lopullisesti monet uittosuunnitelmat pilasi märkä alkukesä.
Puu ei kuivunut uittokelpoiseksi, kun jatkuvat sateet piiskasivat varastopinoja.
Nippu-uittona kulkevasta puusta 70 prosenttia on sellupuuta. Mitä pieniläpimittaisempaa puu on, sen huonommin se kelluu.
”Uitto edellyttäisi, että pieniläpimittainen kuitupuu kuivahtaisi kevätahavassa ja pihkottuisi. Näin puun uimiskyky paranisi”, Purhonen selvittää.
Puun proomu- ja aluskuljetuksia kesän sateet eivät ole haitanneet.
Tänä kesänä aluskuljetusten puumäärä on nousemassa ensimmäisen kerran suuremmaksi kuin nippu-uiton.
Viime vuonna proomu- ja aluskuljetuksina kotimaan puuta kulki 640 000 kuutiometriä.
Nippu-uittona kulkevalle puulle on kolme isoa ottajaa: UPM:n Kaukaan sellutehdas Lappeenrannassa, UPM:n vaneritehdas Ristiinassa sekä Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren sellutehdas Joutsenossa. Purhosen mukaan viime vuonna jokaiselle niistä uitetiin puuta noin 230 000 kuutiometriä.
Metsä Woodin vaneritehtaalle Punkaharjulle uittonippuja on mennyt vuosittain muutamia kymmeniä tuhansia kuutioita.
UPM:n puunhankinnan johtajan Sauli Branderin mukaan yhtiön vastaanottama uittopuun määrä jää selvästi viimevuotista pienemmäksi.
”Olisimme käyttäneet uittoa tänäkin vuonna enemmän, mutta puiden huono uimiskyky on ollut ongelma.”
UPM:n tavoitteena on kasvattaa uittomääriä lähivuosina. Branderin mukaan uiton etuja on muun muassa vesivarastointi.
”Uittomäärän kasvattamiseen kaipaisimme kyllä muidenkin apua. Suurempi volyymi parantaisi koko ketjun hintakilpailukykyä”, Brander sanoo.
Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Forestin tuotantojohtajan Hannu Alarautalahden mukaan nippu-uiton hintakilpailukyky on heikentynyt.
”VR on parantanut, ja erityisesti kumipyörien kilpailukyky on aiempaa parempi, kun kantavuudet ovat kasvaneet.”
Uittopuun arvo on energiakäytössä huonompi.
”Märkää kuorta on mahdotonta myydä. Uittopuun kuori aiheuttaa myös meillä Joutsenossa ongelmia, koska sitä ei voi kovin märkänä laittaa kaasutinlaitokseen”, Alarautalahti sanoo.
Metsä Group käyttää muiden metsäyhtiöiden tapaan myös proomukuljetuksia sekä saarisavotoilta että satamaterminaaleista.
”Ei kai tarvitse olla mikään meedio, kun voi todeta, että leutojen talvien vuoksi proomupuun määrä tulee varmasti kasvamaan jatkossa”, Alarautalahti sanoo.
Stora Enso ei ole viime vuosina käyttänyt enää lainkaan nippu-uittoa.
”Aluskuljetuksina proomuilla tai lautoilla kotimaista puuta on sisävesillä kulkenut vuositasolla vajaa 200 000 kuutiometriä”, Stora Enson operaatiopäällikkö Antti Suvinen laskee.
Aluskuljetus on Suvisen mukaan kustannustehokkaampaa kuin nippu-uitto. ”Kokonaisuuden kannalta proomukuljetus on myös ketterämpi tapa.”
Nippu-uitto halutaan Stora Ensossa säilyttää edelleen silti vaihtoehtona. ”Sitä ei ole suljettu pois. On ihan mahdollista, että palaamme siihen, vaikka muutamaan vuoteen sitä ole käytetty”, Suvinen sanoo.
Juha Kaihlanen
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
