Suomi vähähiiliseksi vuonna 2050energiapuun ja teknologian avulla
VTT esitti maanantaina kolme vaihtoehtopolkua, joiden avulla Suomi pystyy vähentämään EU-tavoitteiden mukaisesti vähintään 80 prosenttia kasvihuonekaasuista vuoteen 2050 mennessä.
Vaihtoehtoja maanantaina Helsingissä esitelleen VTT:n johtavan tutkijan Tiina Koljosen mukaan Suomen etuja ovat metsät ja muut luonnonvarat sekä korkea teknologia.
”Teknologian tulee kuitenkin kehittyä todella lujaa vauhtia, jotta vähähiilisyyteen päästään siten, ettei kansantuotteen kasvu heikenny liikaa.”
Vuoteen 2050 mennessä uusiutuvan energian osuus voisi olla jopa 60 prosenttia energian loppukäytöstä, jolloin Suomi maksaisi viisi miljardia vähemmän tuontipolttoaineista, todetaan VTT:n Inno-tulevaisuusvaihtoehdossa.
Inno on yksi kolmesta kehitysvaihtoehdosta, muut ovat Tonni ja Onni. Myös huonointa vaihtoehtoa eli Pommia oli mietitty, mutta sitä ei otettu lopulta mukaan.
Tonnissa Suomen teollisuus- ja yhdyskuntarakenne säilyvät nykyisen kaltaisina. Energiaa paljon käyttävän teollisuuden tuotanto kasvaa tasaisesti.
Innossa teknologian kehitys on voimakasta ja uusia tuotteita kaupallistetaan. Väestö keskittyy muutamiin keskuksiin ja liikenne on energiatehokasta.
Onnissa teollisuus siirtyy vähemmän energiaa kuluttavaksi, paikalliset palvelut ja paikallisenergia lisääntyvät, asutus on melko hajallaan ja perinteisen teollisuuden tuotanto vähenee.
Vuonna 2010 Suomessa tuotettiin kasvihuonekaasupäästöjä noin 75 miljoonaa tonnia, josta energiateollisuuden osuus oli 33 miljoonaa tonnia.
VTT:n arvioiman perusuran mukaan päästöt putoaisivat 52 miljoonaan tonniin vuonna 2050. Parhaimmassa eli Inno-vaihtoehdossa päästöt olisivat 12 miljoonaa tonnia ja Tonnissa ja Onnissa 20 miljoonaa tonnia.
Kaikkien eri teollisuudenalojen liikevaihto kasvaa. Metsäteollisuus on biojalostuksen vuoksi tärkeässä osassa. Vaikka sen tuotantomäärät vähenevät, tuotteiden jalostusarvo kuitenkin kasvaa.
Biopolttoaineiden kysynnän arvioidaan kasvavan erityisesti liikenteessä rajusti, nykyisestä kahdeksasta pikojoulesta 60 pikojouleen. Tarjonta Suomesta ehdi tulla täysin perässä, vaikka teknologia kehittyisi vauhdilla. Tuotanto olisi 25–35 pikojoulea vuonna 2050.
Rakennusten lämmitykseen käytettäisiin VTT:n mukaan vain neljännes tai enintään puolet nykyisestä energiamäärästä. Liikenteen energia alenisi alle puoleen, biodiesel ja sähkö valtaavat bensiinin ja dieselin asemat.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
