Suomen taimikot huutavat hoitoa

Ajallaan tehty taimikonhoito on aina taloudellisesti kannattavin vaihtoehto Kuva: Jaana Kankaanpää

Nuorissa metsissä on valtava hoitotarve. 750 000 hehtaaria kattaisi puolet Keski-Suomen maakunnan metsistä ja määrä tuntuu olevan kasvamaan päin. Pieniläpimittaisen ainespuun harvennuksia odottaa vielä enemmän - 800 000 hehtaaria.

Tavoitteena on ollut, että Suomessa harvennettaisiin taimikoita 250 000 hehtaaria vuosittain. Tästä on kuitenkin jääty pahasti, sillä vuosittaiset harvennusmäärät ovat vain noin 150 000 hehtaaria.

Metsä kärsii tilanteesta kasvutappioina, mutta taloudellista tappiota kärsii itse metsänomistaja.

Harventamattomissa taimikoissa rahallisesti vähempiarvoinen puusto valtaa elintilaa kasvatettavalta puustolta, mikä johtaa kasvatettavan puuston kasvutappioihin ja jopa menehtymiseen.

Lisäksi myöhästyneen taimikonhoidon seurauksena lisääntyvä puuston tiheys tekee harventamisesta vuosi vuodelta kalliimpaa. Myös hidastuneen kasvun myötä koituneet kasvutappiot näkyvät aikanaan tilipussissa.

"Viljavilla kasvupaikoilla hoidon selvä viivästyminen voi pudottaa metsäomistajan saamat tulot jopa puoleen puuston kiertoajassa oikeaan aikaan tehtyyn työhön verrattuna", Metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes sanoo.

Remes painottaa, että työt on kannattavinta tehdä itse ja oikeaan aikaan, myös vaikkei kemeratukea olisi saatavilla.

"Taimikonhoito on taloudellisesti kannattavaa aina, kun sille on metsänhoidollista tarvetta. Työtä ei kannata viivästyttää, vaikka kemeratukia ei työn suorittamisen oikealla hetkellä olisikaan saatavilla. Taimikonhoidon viivästyessä myös työn kustannukset kasvavat. Jo yhden vuoden viivästyminen hidastaa työtä 10–30 prosenttia oikeaa aikaan suoritettavaan työhön verrattuna", hän kertoo.