MTK: Valkohäntäpeuravasojen metsästys pitäisi vapauttaa – edellyttäisi muutosta metsästyslakiin

Jo pelkkänä kokeiluna esimerkiksi valkohäntäpeuran vasan vapauttaminen pyyntiluvasta edellyttäisi muutosta metsästyslakiin. Kuva: MT:n riistakamera

Ehdotan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin valkohäntäpeurakannan pienentämiseksi merkittävissä määrin. Näihin sanoihin päättyy kokoomuksen ensimmäisen kauden kansanedustajan helsinkiläisen Terhi Koulumiehen toimenpidealoite maa- ja metsätalousvaliokunnalle.

Koulumies kertoo ihmetelleensä erään virkamiehen lausuntoa, jonka mukaan metsästyksen vapauttaminen ei leikkaisi kantaa.

Maa- ja metsätalousministeriön erätalousyksikön päällikkö Vesa Ruusila kommentoi, että pyyntiluvasta vapauttamisen on arvioitu hajottavan metsästysseuratoimintaa ja mahdollisesti tekevän metsästyksestä tehottomampaa, koska saaliin määrää ja rakennetta ei voitaisi ohjata pyyntilupien kautta.

Kuluvalle metsästyskaudelle on myönnetty 58 094 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä luvalla saa pääsääntöisesti kaataa yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa. Talven 2018–2019 valkohäntäpeurakanta arvioitiin yli 111 500 yksilön suuruiseksi.

Lupamäärää ei tälle kaudelle pysty enää lisäämään ilman metsästysasetuksen muutosta, vaan lähtökohtaisesti edetään jo tehtyjen lupapäätösten mukaan, sanoo Ruusila.

Ministeriön konstit kannan leikkaamiseksi liittyvät pyyntilupamääriin. "Metsästäjiä on aktiivisesti kannustettu hakemaan lisää pyyntilupia. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Hämeessä lupia on yli 35 prosenttia enemmän kuin viime kaudella."

Lisäksi Suomen riistakeskus on palkannut hirvieläinkoordinaattoreita tehostamaan hirvieläinten suunnitelmallista kannanhoitoa muun muassa kouluttamalla metsästäjiä. Saalismäärän kehitystä seurataan ministeriössä yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa metsästyskauden aikana.

Yksi keskeisistä toimijoista on MTK. Riista-asioiden edunvalvontaa järjestössä hoitava kenttäjohtaja Timo Leskinen sanoo, että MTK:ssa on koko ajan korostettu, että erityisiä toimenpiteitä tulisi kohdistaa tiheimmän kannan alueelle.

Erityisiä toimenpiteitä voisivat olla valkohäntäpeuran metsästyksen vapauttaminen määräajaksi kokeiluluonteisesti. Esitimme sitä jo kolme vuotta sitten. Kokeilun jälkeen olisi tarkasteltu tuloksia. Valitettavasti kokeilu ei saanut riittävää kannatusta, Leskinen kertoo.

Ruusila toteaa, että pelkkänä kokeilunakin esimerkiksi vasan vapauttaminen pyyntiluvasta edellyttäisi muutosta metsästyslakiin.

"On esitetty pinta-alavaatimuksesta luopumista pyyntiluvan saamisen ehtona. On myös esitetty, että yhdellä pyyntiluvalla saisi ampua kolme vasaa. Nyt ensisijainen esityksemme on, että vasa vapautetaan kokonaan luvanvaraisuudesta. Emme halua vaarantaa metsästysseurojen toimintaa, jotka tekevät sen tärkeimmän eli metsästyksen, mutta jotakin uutta pitäisi olla valmius kokeilla. Nyt tarvitaan tiheimmän kannan alueelle sellaisia toimenpiteitä, mitkä todella lisäävät metsästyksen volyymia", sanoo Leskinen.

Hänen mukaan tiheimmän kannan alueella kaksi kolmasosaa yhteensä 26 riistanhoitoyhdistyksestä lisäsi merkittävästi pyyntilupamääriä tähän syksyyn. Sellaisia määriä, että ne mahdollistaisivat kannanleikkauksen.

"Valitettavasti yksi kolmannes ei hakenut vieläkään riittävästi kaatolupia. Jo tässä vaiheessa tiedetään, ettei kannanleikkaus ole niillä alueilla mahdollista."

Mutta vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna Leskisen mukaan nyt on menty eteenpäin ainakin lupamäärien mitoituksessa. Viime metsästysvuonna kaatojen määrä lisääntyi ongelma-alueella neljänneksellä, kanta pieneni kuitenkin vain parissa riistanhoitoyhdistyksessä.