Metsänomistajan näkökulma edellä
50 vuotta täyttävän Jari Yli-Talosen työssä tärkeintä on kuunnella metsänomistajaa.
Metsänhoitoyhdistyksen johtaja Jari Yli-Talonen valitsi kuvauspaikaksi Sysmäläisen kuusikon, sillä se edustaa pinta-alallisesti suurinta osaa maakunnan metsistä. Euromääräisesti eniten tulojatulee kuusitukista. Kuva: Kari SalonenJari Yli-Talonen tuntee Päijät-Hämeen maakunnan metsät ja niiden mahdollisuudet: ikärakenne, metsien keskikasvu, hakkuusuunnitteet ja -rästit putoilevat vaivatta, kuten mhy-mieheltä kuuluukin.
Myös metsänomistajien toiveista – aivan erityisesti niistä – metsänhoitoyhdistyksenjohtaja haluaa olla perillä.
”Toimenpiteet tehdään aina metsänomistajan näkökulman mukaan. Jollekin se on suojelu, jollekin riistanhoito, jollekin talous. Tärkeintä on, että metsänomistaja saa vaihtoehtoja, ja häntä kuunnellaan”, Yli-Talonen tiivistää yhdistyksen tärkeimmän arvon.
Hän uskoo, että metsänomistajilla on vahva näkemys omien metsiensä käytöstä, ja sitä pitäisi kunnioittaa.
”Koko uran olen saarnannut vahvaa ohjaamista vastaan.”
200 metsänomistajaa
Metsänomistajien näkemyksistä Yli-Talonen sai jo uran alkuvaiheessa kattavan katsauksen läänin rahoittamassa hankkeessa Karviassa, jossa nuoren metsätalousinsinöörin tehtävänä oli kiertää vuoden aikana yli 200 metsänomistajan luona.
Tilakäynnit, joissa esiteltiin metsien toimenpidevaihtoehtoja, olivat 1990-luvun alussa uusinta uutta.
”Se oli tila per päivä. Minulla oli mukana ensimmäisiä salkkumikroja, josta metsänomistajan kanssa katsottiin metsäsuunnitelmia ja -kuvioita. Päivän aikana käytiin läpi ojitukset, harvennukset, hakkuut ja istutukset.”
Päällimmäisenä tilakäynneistä jäi mieleen vieraanvaraisuus. ”Metsiä oli omistajan kanssa aikaa kiertää 4–6 tuntia, joskus parikin päivää. Vierailun aikana tarjottiin monissa taloissa useat ruuat ja kahvit, hyvä kun ei saunaan tarvinnut jäädä.”
Järeää puuta Japaniin, mastopuita Englantiin
Mhy-uran Yli-Talonen aloitti varsinaissuomalaisesta Koski TL:n mhy:stä. Samaan aikaan hän toimi pienten yhdistysten yhteisen puukauppayrityksen Mhy-Puun toimitusjohtajana.
Kun kaikille metsänomistajien puutavaralajeille ei ollut kysyntää Suomessa, Yli-Talonen etsi puun eri osille ostajia ulkomailta. Järeää kuusta myytiin Japaniin, pylväspuita Italiaan ja Kreikkaan. Englantiin kysyttiin pitkiä laivojen mastopuita. Myös Ruotsiin, Saksaan ja Turkkiin sai myytyä sen, mikä ei Suomessa käynyt kaupaksi.
”Mikä täällä oli huonoa, oksaista mäntytukkia, oli Euroopassa suoraa ja hienoa puuta.”
1990-luvun Suomessa käytäntö ei ollut tavallinen, ja moni pahastui yhdistyksen omistaman yrityksen ulkomaankaupasta.
”Muistan lehtijutut, joissa sanottiin, että Yli-Talonen petti, vie puuta ulkomaille.”
Päijät-Hämeessä Yli-Talonen on kaitsenut metsänomistajia jo yli 15 vuotta. Tehtävään hänet valittiin näkemyksistään tehostaa yhdistysten toimintaa yhdistelemällä yhdistyksiä suuremmiksi. Nykyään työaika kuluu kokouksissa, tietokoneen äärellä ja auton ratissa, maakunnan metsät ovat tuttuja ennemmin numeroista ja tilastoista.
Puustoisessa maakunnassa metsätilat ovat tyypillisesti suuria, ja monelle metsä on pääelinkeino. Keskikasvu on korkea, ja vanhojen hakkuurästien takia puuta riittää vuosittain runsaasti hakattavaksi. Lähellä sijaitsevat sahat tarvitsevat jatkuvasti tukkipuuta, ainoastaan talvileimikoille ja -harvennuksille on ollut vaikea löytää ostajaa, Yli-Talonen kertoo.
Hyvät suhteet ja erikoistuminen tärkeitä
Metsänomistajien toiveidentuntemus korostuu työssä koko ajan. Metsänomistajalle kuuluminen metsänhoitoyhdistykseen muuttui vuosi sitten vapaa-ehtoiseksi, ja jäsenten pitäminen vaatii yhdistyksiltä entistä parempia palveluita, viestintää, markkinointia ja erikoisosaamista.
Yli-Talosen yhdistyksessä puolet metsäasiantuntijoista on erikoistunut muun muassa jatkuvaan kasvatukseen, Metso-suojeluun, sukupolvenvaihdoksiin tai verotukseen.
Toistaiseksi mhy:stä on eronnut vain yksittäisiä metsänomistajia, pinta-alallisesti noin 90 prosenttia maksaa jäsenmaksun.
Yli-Talonen uskoo, että jatkossakin metsänomistajat pidetään yhdistyksissä uran alkuvaiheen tutulla reseptillä: tilakäyntien henkilökohtaisella palvelulla.
”Sanon aina samaa, että jos halutaan tuloksia, menkää metsään metsänomistajan kanssa päiväksi.”
Sysmä
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
