Puukuidut pääsevät paraatipaikalle Linnan juhlissa – Suomeen suunnitteilla useita puupohjaisten tekstiilien koelaitoksia

Stora Enson liukosellun tuotepäällikkö Sirpa Välimaalla on ioncell-menetelmällä valmistettu huivi. ”Se oli yksi elämäni parhaimmista päivistä, kun pääsin seuraamaan, miten koivuliukosellusta tehdystä langasta saatiin neulottua huivi. Se kuvastaa suomalaista koivikkoa.” Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomalainen koivu sai kunniatehtävän, kun tasavallan presidentin puolison Jenni Haukion kerrottiin pukeutuvan itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla puusta valmistettuun iltapukuun.

Puvun raaka-aine eli koivuliukosellu on valmistettu Joensuussa Uimaharjussa Stora Enson Enocellin tehtaalla. Kesällä liukosellusta tehtiin Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kehittämällä menetelmällä ioncell-kuitua. Syksyllä kuidusta tehtiin lankaa, ja lopuksi puvun kangas kudottiin käsin.

”Projekti toteutettiin pääosin käsityönä. Puku luovutettiin viime viikolla, ja odotamme nyt innolla tulevia Linnan juhlia”, kertoo projektia vetänyt professori Pirjo Kääriäinen Aalto-yliopistosta.

Myös Stora Enson tehtaalla odotellaan torstai-iltaa jännityksellä.

”Olemme vilpittömän iloisia ja ylpeitä siitä, että olemme päässeet mukaan kehittämään puukuitujen käyttöä tekstiileissä. Ioncell on yksi kotimaisen osaamisen taidonnäytteistä”, iloitsee liukosellun tuotepäällikkö Sirpa Välimaa Stora Ensolta.

Aalto-yliopistolle Haukion puvun valmistaminen oli osa pidempiaikaista tutkimusprojektia.

Ioncell-menetelmän laajempaa testaamista varten ollaan nyt rakentamassa pilottilinjastoa. Sen on määrä valmistua vuonna 2020. Teolliseen tuotantoon menetelmä olisi valmis 2025, jos pilotointi onnistuu.

Kääriäisen mukaan Suomessa on luotu 2010-luvulla vahva puupohjaisten tekstiilien osaamispohja, joka alkaa nyt poikia investointeja.

”Tällä hetkellä on meneillään seitsemän erilaista projektia, jotka liittyvät joko tekstiilikuitujen raaka-aineisiin tai valmistusmenetelmiin.”

Stora Enso ilmoitti viime vuonna investoivansa 52 miljoonaa euroa Enocellin tehtaaseensa. Tehdas muutetaan valmistamaan jatkossa vain liukosellua. Investoinnin jälkeen tehtaalla on sekä lehti- että havuliukosellun linja. Valtaosa tehtaan liukosellusta menee tällä hetkellä Kiinan-vientiin.

”Vuoden päästä näihin aikoihin olemme ajamassa tuotantoa ylös. Valmistuessaan tehdas tulee olemaan maailman kuudenneksi suurin liukosellun tuottaja”, Välimaa taustoittaa.

Stora Enson lisäksi kuluvana vuonna useat yritykset ovat ilmoittaneet investoivansa puupohjaisten tekstiilien kokeellisen valmistamiseen Suomessa.

Metsä Group ilmoitti toukokuussa rakentavansa Äänekosken tehtaan kylkeen yhdessä japanilaisen Itochun kanssa puupohjaisen tekstiilikuidun koelaitoksen.

Myös suomalainen Spinnova ilmoitti keväällä perustavansa puupohjaisen tekstiilikuidun pilottitehtaan Jyväskylään.

Lisäksi KaiCell Fibers suunnittelee Paltamoon omaa biojalostamoa, jossa se valmistaisi havusellun lisäksi arbron-nimellä kulkevaa tekstiilikuitua tekstiiliteollisuuden raaka-aineeksi.

Itsenäisyyspäivän vastaanotolla nähdään maistiainen yrityksen havuselluloosasta tehdystä tekstiilikuidusta, kun kansanedustaja Marisanna Jarva (kesk.) pukeutuu juhlissa puupohjaiseen iltapukuun.

Tekstiiliteollisuus on tällä hetkellä yksi maailman saastuttavimmista aloista. Välimaan mukaan kuluttajien tietoisuus on kuitenkin kasvanut.

”Olemme muutoksen aallonharjalla. Esimerkiksi puuvillan viljely vaatii valtavan määrän maata ja vettä, kun taas puu saa kasteluvetensä suoraan taivaalta.”

Kääriäisen mukaan ioncell-menetelmän tavoitteena on korvata ennen kaikkea puuvillaa ja öljypohjaisia tekstiilejä.

Liukosellusta valmistettavaa viskoosia on yleisesti moitittu valmistusprosessissa käytettävän myrkyllisen rikkihiilen takia. Kääriäisen mukaan myös viskoosiprosessi on kehittynyt entisestä, ja uusissa tehtaissa on suljettu kemikaalikierto.

”Viskoosi on edelleen kilpailukykyinen materiaali, ja siitä voi valmistaa muutakin kuin vaatteita. Uusien vastuullisten tekstiilien esiinmarssi on kuitenkin ehdottomasti tervetullut tekstiilien kysynnän yhä kasvaessa”, Välimaa toteaa.

Tekstiilien kierrätysasteen nosto on sekä Välimaan että Kääriäisen mielestä välttämätöntä. Tällä hetkellä valtaosa kierrätetyistä tekstiileistä menee polttoon energiaksi.

”Meillä ei ole varaa hassata raaka-ainetta. Viskoosiin verrattuna ioncell-menetelmän etuna on, että sen valmistaminen onnistuu myös tekstiilijätteestä”, Kääriäinen selittää.

”Tekstiilien kierrätyksessä tulisi tavoitella paperin tilannetta, jossa sama raaka-aine käytetään uudelleen monta kertaa. Mitä tänään tehdään öljystä, voidaan huomenna tehdä puusta”, Välimaa muistuttaa.

Faktat

Ioncell on Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kehittämä menetelmä, jolla voidaan valmistaa selluloosamuuntokuituja.

Yleisin selluloosamuuntokuitu on viskoosi, jonka valmistuksessa käytetään myrkyllistä rikkihiiltä. Ioncell-kuitujen valmistuksessa käytetään Helsingin yliopiston professori Ilkka Kilpeläisen kehittämää myrkytöntä ja turvallista ionista liuotinta.

Ioncell-menetelmän ympäristöystävällisyyttä lisää se, että raaka-­aineena voidaan käyttää liukosellun lisäksi kierrätyspaperia ja -pahvia sekä tekstiilijätettä.

Ioncell-menetelmä on vielä tutkimusvaiheessa. Suunnitteilla on kuitenkin rakentaa pilottilinjasto, joka käynnistyisi vuonna 2020. Jos pilotointi onnistuu, voi menetelmää käyttää teollisen mittakaavan tuotannossa vuonna 2025.

Lue lisää puupohjaisista tekstiilikuiduista:

KaiCell Fibers jätti ympäristölupahakemuksen – biojalostamon odotetaan valmistavan havusellua ja tekstiilikuidun raaka-ainetta Paltamossa vuonna 2023

Äänekosken biotuotetehtaalla kokeillaan tekstiilikuidun valmistamista

Jenni Haukion koivusta valmistettu iltapuku on vielä erittäin kallis – ioncell-kuitu voi olla kaupoissa kuuden vuoden kuluttua

Puukuitulankaa kehittävä Spinnova sai sijoituksen Brasiliasta