Arpa tuo tarkastajan puupinon äärelle
Metsäkeskuksen metsäneuvoja Ari Lemetti mittailee matkan varrelle osunutta mäntypinoa. Pinon muoto viittaa siihen, että ylimmät puut on kuljetettu pois hyönteistuhojen ehkäisemiseksi. Saara Olkkonen Kuva: Viestilehtien arkistoIKAALINEN (MT)
”Kyllä näitä pinoja on pöyhitty”, toteaa Ari Lemetti hiljaisella salomaalla mäntykuitupinon äärellä.
Pinoja on ollut syytä pöyhiä, etteivät kaarnakuoriaiset leviäisi niistä ympäröivään metsään tekemään tuhojaan.
Havupuupinot kiinnostavat Lemettiä työn puolesta. Hän vastaa Suomen metsäkeskuksen metsäneuvojana metsälakien valvonnasta noin 100 000 hehtaarin alueella Pirkanmaalla.
Lemetti mittaa pinon silmämääräisesti ja tekee muistiinpanoja lomakkeelle. Hän päättelee, että omistaja, tässä tapauksessa Metsähallitus, on kuljettanut tienvarsivarastoista ylimmät kerrokset pois.
Ylimpien runkojen poiskuljettaminen ennen määräaikaa on yksi tapa noudattaa lakia metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta. Rungot voisi myös kuoria, peittää tai sijoittaa riittävän etäälle saman puulajin metsiköstä.
Tienvarsipinoja tarkastetaan kesäkuun puolivälin jälkeen. Kullekin metsäneuvojalle arvotaan neljän neliökilometrin ruutuja, joilta etsitään kaikki tienvarsipinot. Metsäneuvoja tutkii myös matkan varrella havaitut varastot, vaikka ne olisivat määrätyn ruudun ulkopuolella.
Lemetti muistuttaa aikarajoista havaitsemiensa pinojen omistajille, joita ovat yleensä puun ostajat, metsänhoitoyhdistykset tai Metsähallitus. Määräajan umpeuduttua Lemetti palaa tarkistamaan, onko lakia noudatettu.
Hyönteistuholain valvonta on melko epämuodollista viranomaistoiminnaksi. Kirjallisia ukaaseja ei ole tapana lähettää. Puukuljetuksista vastaavat ihmiset eri yhtiöissä ovat tulleet Lemetille tutuiksi.
”Soitan puutavaran omistajalle henkilökohtaisesti. Selvittelen ensin, kenen vastuualueelle pino kuuluu. Kun soittelee, varmasti löytyy oikea henkilö. Tulee sovittua asioista.”
Tienvarsipinoja saatetaan Lemetin mukaan noutaa myöhässä vilkkaiden hakkuutalvien jälkeen.
”Autoja syötetään niin paljon kuin ehditään. Joku pino jää aina viimeiseksi.”
Jos omistaja kieltäytyisi kehotuksesta huolimatta kuljettamasta puita pois, metsäkeskus voisi pyytää Maaseutuvirastoa asettamaan uhkasakon tai teettämisuhan puiden omistajien kustannuksella.
Kaikkia sääntöjä ei käytännössä juuri valvota. Hyönteistuholaki velvoittaa metsänomistajat kuljettamaan esimerkiksi myrskyn jäljiltä vahingoittuneet puut pois metsästä, mutta metsäkeskus tarkastaa järjestelmällisesti vain tienvarsipinoja.
Tienvarsivarastojen satunnaistarkastukset ovat hyvin pieni osa Lemetin työtä.
Muutama vuosi sitten hän tarkasti kolme ruutua, tänä vuonna yhden.
Tulevaisuudessa, metsätuholain uudistuksen myötä satunnaistarkastuksista luovutaan kokonaan, kertoo Suomen metsäkeskuksen metsäjohtaja Anna Rakemaa.
Tarkastukset kohdistetaan riskin mukaan sinne, missä hyönteistuhot tai lain rikkeet ovat todennäköisiä. Lakiehdotuksessa esitetään metsäkeskukselle esimerkiksi oikeutta tarkastaa puunostajien varastokirjanpitoa.
Muuten metsälain valvojaa työllistävät esimerkiksi Kemera-hankkeiden seuranta, metsänkäyttöilmoitukset ja satunnaiset neuvontapuhelut metsänomistajille.
Yleensä metsälakeja noudatetaan hyvin. Yleisimmin epäselvyyksiä koituu nuoren metsän kunnostushankkeiden yksityiskohdista ja ilmoituksista.
”Sitä massaa on paljon, ettei ole tehty taimikon perustamisilmoitusta”, Lemetti kertoo. Silloinkin taimikko on kyllä olemassa tai koko metsä onkin jäänyt hakkaamatta vastoin aiempaa metsänkäyttöilmoitusta.
Räikeimmillään Lemetti on törmännyt keinottelijoihin, jotka kokeilevat, kuinka löysässä valtion raha on.
”Alkuaikoina haettiin nuoren metsän kunnostustukea eikä tehty mitään. Se oli suoranaista väärinkäyttöä.”
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
